Viime osassa jäimme siihen, kun Mika kasvoi teinistä aikuiseksi. Nyt on siis toinenkin perijä astumassa perheellistymisen maailmaan. :) Muutoksia viime osasta on tapahtunut pelini kohdalla, asensin näet Yliopisto-lisäosan. Tässä osassa ei kuitenkaan vielä nähdä yliopistoelämää, ja voin sanoa, että sitä ei tulla kauheasti tarinassa näkemäänkään, koska yliopistolla ei tunnu paljoa tapahtuvan. :D Olen jo pelannut perijäehdokkaiden yliopistoajan melkein läpi, ja seuraavassa osassa kerron lyhyesti yliopiston tapahtumista, mutta sitten perijä saa jatkaa elämäänsä uudessa kodissa (rakensin uuden koska vanha on tuskaisen hidas ison tontin ja suuren krääsämäärän takia...). Tämä osa on aika tiivistempoinen, koska haluan jo päästä pelaamaan eteenpäin uudella perijällä. Tärkeää on, että äänestäisitte perijää. Minulla on kyllä jo pieni ajatus siitä kenet valitsisin perijäksi, mutta haluan kuulla myös teidän mielipiteenne. :)

Nyt kuitenkin pitemmittä puheitta, lukuiloa. :)

---

 Kasvettuaan Mika muisti, että oli tutustunut jo teini-iässään musiikki- ja tanssikerhon jäseneen, Neeaan. Tämä kaunis vaaleaverikkö oli jäänyt Mikan mieleen erittäin mukavana, ja niinpä hän ajattelikin ottaa yhteyttä vanhaan tuttuunsa. He olivat melkein ystäviä, koska olivat olleet paljon tekemisissä. Neea vieraili näet Jennin luona aikoinaan paljon. Illan hämyssä Neea saapui tontille ja Mika meni häntä vastaan hymyillen. Hän ei muistanutkaan, että Neea oli noin kaunis!

 Ja tämä kuva taitaakin kertoa aika paljon... :D Mikan vetovoima, yhteensopivuus, vai täysikuun romanttinen loisteko sen teki, mutta joka tapauksessa Mikan ja Neean välille leimahti nopeasti lämmin liekki. Kauaa heidän ei tarvinut edes lirkutella toisilleen, kun he vaihtoivat suudelmia yön hämärässä. Mika oli aivan onnesta soikea - nyt kun hän saisi vielä Neean omakseen!

 Koska talossa oli jo asukkaita vähän liikaakin, Tuomas, Jenni ja Kalpa muuttivat pois, jokainen hieman haikein mielin. Tuntui rankalta jättää talo, jossa oli saanut asua koko ikänsä, ja tietenkin lapset. Jennillä ja Kalpalla oli vieläpä lapsenlapsiakin. Mutta eihän mikään auttanut, talossa ei yksinkertaisesti ollut tilaa kaikille.

 Neea muutti taloon ja tein hänelle pienen muodonmuotoksen. Hänestä kuoriutui oikein tyylikäs kaunotar!

 Mika ei odotellut turhaan, vaan kosi Neeaa - romanttisesti tuoksahtavan tuttipullon vieressä... :D Neea kiljaisi riemusta ja pujotti silmäkulmat kosteina sormuksen sormeensa. Mika oli myös aivan onnessaan, hän oli aina pitänyt Neeasta ja saisi nyt tämän vaimokseen!

 Neea ja Mika saivat muuttaa Jennin ja Kalpan vanhaan makuuhuoneeseen, ja sitä uudistettiin hieman tyyliltään.

 Seuraavana päivänä järjestettiin häät. Mika ja Neea näkivät vain toisensa, vaikka paikalla oli paljon vieraita. Neean hääpuku oli hieman poikkeuksellinen, mutta eipä kukaan tuntunut siitä välittävän. :D

 Paikalle oli kutsuttu tietenkin Tuomas, Kalpa ja Jenni mutta myös Tomi ja Solina. Ainoastaan Eeva ei päässyt paikalle.

 Tuomas halasi poikaansa lujasti kun häävalat oli vannottu. "Onpa sinusta varttunut hieno mies! Toivotan paljon onnea teille!" Tuomas sanoi hieman ääni väristen. Muuton jälkeen hän ajatteli usein poikaansa ja olisi halunnut olla enemmän tekemisissä. Mutta Mikalla oli oma elämänsä edessä, Tuomas sen hyvin ymmärsi. Silti yksinäisyys suretti häntä päivittäin. Mika kuitenkin lupasi kutsua Tuomasta aina silloin tällöin kylään ja pistäytyä myös heille. Se lämmitti Tuomaksen mieltä vähän.

 

 Juhlat jatkuivat mukavissa tunnelmissa musiikin soidessa ja hääkakkua sun muita herkkuja maistellessa. Hääpari vaikutti kovin onnelliselta, jopa pieni Niina sen hyvin ymmärsi. :)

 Juhlat saivat lisää potkua kun päivä taittui iltaan, ja monet liittyivät tanssimaan. Tässä Tuomas ja Niina joraamassa. :D

 Kun häistä oli jo jokunen päivä, alkoi Neean maha "kummasti" pullottaa. Neea tiesi hyvin mistä oli kyse, ja ilostui kovasti!

 Mutta Mika vasta olikin iloinen, hän halusi kovasti isäksi. "Tuo oli paras uutinen mitä voit kertoa!" Mika riemastui Neean kerrottua raskaudestaan mahaansa osoitellen Mikan tultua töistä. Nyt täytyi vaan jaksaa odottaa, että pikkuinen saapuisi maailmaan.

 

 Jussin taaperoaikojen oli jo aika jäädä taakse.

 Hänestä tuli oikein suloinen poika, kovin siskonsa näköinen! :) Aika samanlaiset luonteetkin heillä muistaakseni on, ainakin molemmat ovat skorpioneja.

 Jussi pääsi heti ensimmäisen koulupäivänsä jälkeen Silvon kotiopetukseen. Silvo halusi poikansa menestyvän hyvin koulussa kuten siskonsakin, ja läksyt todella alkoivat sujua paremmin Silvon auttaessa.

 Mutta juuri kun läksyt oli tehty ja Silvo oli aikeissa kehua poikaansa, Neean synnytys käynnistyi.

 Kohta syntyi Mari, isänsä ihon ja äitinsä silmät perinyt tyttö, joka oli jotain kautta saanut punaiset hiukset, ehkä isoisoisältään Roopertilta? :D Olin aivan ihastuksissani Marin väritykseen, kiva että ufo-iho säilyi edes yhdellä pienokaisella. :)

 Mika sai Marin syliinsä ja mykistyi, kuinka suloinen tyttö heille oli syntynyt! 

 Mutta kumma kyllä alkuihailun jälkeen Mari unohtui keittiön lattialle... :D Tsot tsot Mika ja Neea!

 Neea oli huomaanivaan uusia raskaudenmerkkejä itsessään. Hän voi usein pahoin ja tunsi olonsa väsyneeksi.

 Aika kului nopeasti, ja kohta olikin Niinan ja Marin yhteiset syntymäpäivät.

Marista varttui aivan ihana tyttö! Isänsä pulleat posket on ainakin perinyt! :D Ja nuo ihanat suipot korvat. :) Maristakin tuli skorpioni, mutta sentään mukavampi kuin serkuistaan.

 

 Niinasta kasvoi nätti teini, mutta jotain suloisuutta hän harmi kyllä mielestäni iän myötä menetti. Niinan tavoitteeksi arpoutu perhe, ja elämäntavoiteeksi päästä lääketiedeuran huipulle. Oikein hyvät tavoitteet. :)

 Samana iltana Neea sai todella varmistua raskaudestaan. Hän oli kuitenkin iloinen, koska olikin toivonut toista lasta. Kuten Silvo ja Jutta, Neea ja Mika voivat hankkia kuitenkin vain kaksi lasta, koska taloon mahtuisi vain kahdeksan henkeä.

 Mari oli todella suloinen taapero, ja koko perhe jaksoi touhuta hänen kanssaan, erityisesti Mika, joka selvästi rakasti tyttöä kovasti. :)

 Niina sai ensisuudelmansa tämän pojan kanssa, joka on tainnut suukotella jo useampaa sim-neitoa legacyssani. :D No, eipä Niina siitä välittänyt, koska hänestä poika oli todella söpö, ja tunsi pientä ihastusta. Mitään sen kummempaa heidän välilleen ei kuitenkaan syttynyt.

 Neean maha sen kun kasvoi...

 Lukutoukkasukua selvästi... :D

 Viimein synnyttämisen aika tuli...

 Ja niin syntyi Aamu, aivan samoilla värityksillä kuin siskonsa. :) Jälleen Mika ja Neea olivat ihastuksissaan.

 Pian Marista oli kasvamassa jo lapsi, Mika ei voinut muuta kuin ihmetellä miten nopeasti aika oli kulunut.

 Marista kasvoi suloinen tyttö, vaikka hänen poskensa ovat yhä suuret. :D Mutta eipä tuo minua haittaa.

 Mari ja Jussi viettivät paljon aikaa shakkipelin äärellä, ainakin silloin kun sattui olemaan vapaapäivä. Mari oli hiljainen lapsi, joka nautti rauhallisesta ajanvietosta. Jussi taas oli aika menevä, mutta jostain kumman syystä tuntui pitävän shakin peluusta.

 Johan näitä syntymäpäiviä nyt pukkaa... Vuorossa olivat Aamu ja Jussi.

 Vou! Jussista kasvoi aikamoinen nuori mies, ja tavoitteeksi vieläpä romantiikka. ;) Elämäntavoiteeksi tuli löysäilyuran huippu. Jussilla on ihanat silmät kuten siskollaankin. :)

Pahoittelen että tämä kuva on pieni... x( Kun asensin yliopiston, kuva-asetukset olivat varmaankin hetken väärin. No, joka tapauksessa Jussin kasvettua teiniksi Mari ja Jussi suuntasivat kohti yliopistoa. He saivat siis olla ensimmäisiä, jotka menivät tästä suvusta yliopistoon. Villi opiskelijaelämä alkakoon!

 Jutta otti lastensa lähdön hieman raskaasti, mutta tiesi että näin oli parempi. Yliopiston kautta Niinalla ja Jussilla olisi paremmat mahdollisuudet menestyä elämässä. Juttaa ilostutti kuitenkin se, että hän saavutti oman elämäntavoiteensa, eli yleni armeijauran huipulle.

 En tajua mikä dementia minua on vaivannut, mutta unohdin ottaa Aamusta taaperokuvan. :( Mutta kerrottakoon, että Aamun kasvot ovat miltein identtinen kopio Marin kasvoista, joten ehkä se ei ole hirveän vakavaa.

Neean ja Mikan vanhemmuus oli sujunut hyvin, vaikka heillä ei kummallakaan ollut kokemusta pikkusisarusten hoitamisesta. Usein he hoitivat Aamua vuorotellen, mikä toimi hyvin. Kun Mikaa ei väsyttänyt, hän huolehti Aamusta, ja kun Neea taas oli jalkeilla, Mika sai levätä. Tyttö oli kuitenkin vanhempien iloksi helppo hoidettava ja iloinen luonteeltaan.

 Silvo toi usein töistä erään punatukkaisen kollegan, ja Jutta oli hieman huolissaan. Eräänä iltana Jutta oli keräämässä omenoita ja muita hedelmiä puista, kun kuuli Silvon äänen ja naisen kikatusta. Jutta jäi hetkeksi kuuntelemaan, ja kurkisti puun takaa. Siellä Silvo jutteli jo ennenkin heillä vierailleen naisen kanssa, mutta he puhuivat hiljaa, melkein kuiskaten, joten Jutta ei saanut selvää heidän sanoistaan. Lopulta hän päätti tulla esiin puiden takaa ja käveli suoraan kohti parivaljakkoa. Silvolta jäi lause kesken kun hän huomasi Jutan, ja nainenkin vakavoitui. Jutta tervehti aviomiestään ja kysyi tulisiko hän kohta iltapalalle. Silvo lupasi, ja Jutta käveli sisälle miettien, olivatko nuo kaksi todella vain ystäviä, vai oliko heidän välillään jotain enemmän. Ajatuskin siitä että Silvo pettäisi häntä vihlaisi kovaa.

 

 Neealla ja Mikalla ei ollut huolen häivää moisesta. He olivat kovasti rakastuneita, eikä kummallakaan ollut edes käynyt mielessä pettäminen. Mutta sehän hassua Silvon käytöksessä olikin... Hänhän rakasti palavasti Juttaa, yhteensopivuuskin oli kolme salamaa. Jutta oli ollut aina hyvä vaimo hänelle ja intohimokaan ei ollut täysin kuollut. Tuntui oudolta, että Silvo silti nautti toisen naisen kanssa flittailusta.

 Koitti Aamun syntymäpäivä (voi tuska alkaa jo mennä syntymäpäiväpainotteiseksi :D), ja...

 ... tällainen tyttö hänestä kasvoi! Oikein söpö kuten siskonsakin. Aamu oli kuitenkin hieman menevämpi ja vekkulimpi kuin rauhallinen siskonsa. Hänellä tuntui olevan aina pilke silmäkulmassa.

 Tässä kuvassa näkee kuinka samannäköisiä siskokset ovat - voisivat ihan hyvin olla identtiset kaksoset!

 

 Mika saisi olla varovainen kun toivoo kaivolta rahasäkkejä... Olen kuullut että sim voi saada sen päähänsä ja kuolla (jollen nyt aivan outoja muista). D:

 Ja yllätysyllätys jälleen syntymäpäivät, tällä kertaa Marin.

 Voi, Marista varttui nätti! Tavoitteeksi perhe ja elämäntavoiteena viettää kultavuosipäivää. Ei paha, ei paha. :)

 Marikin suuntasi kohti yliopistoa, arvatenkin taskussaan monta stipendiä, kuten Niinalla ja Jussillakin. Mikan ja Neean oli vaikeaa katsoa esikoisensa lähtevän, mutta minkäs asioille mahtoi. Onneksi heillä oli yhä Aamu hetken luonaan.

 Silvo viihtyi päivttäin puhelimessa, mutta kenelle hän mahtoi soitella. Niinalle ja Jussille yliopistoon? Vaiko jollekin muulle...?

 Mikasta oli mukavaa nähdä isäänsä aina silloin tällöin. Heidän suhteensa oli ollut aina todella hyvä, ja he olivat melkein enemmän kavereita kuin isä ja poika. Molemmat mahtavia simejä. :)

 Pian paljastui, että puhelinlinjat olivat todella kuumentuneet punapään takia... Kun Silvon vapaapäivä koitti ja Jutta sattui olemaan töissä, Silvo kutsui tuttavansa kylään. Pian keskustelut menivät todella flirttaileviksi, eikä aikaakaan kun Silvo suuteli antaumuksella rakastettuaan.

 Arvata saattaa, että Silvo päätyi rakastajansa kanssa lakanoiden väliin... Mutta kun he makoilivat peiton alla, Silvon kurkkua alkoi kuristaa ja hän hyvästeli naisen. Mitä ihmettä hän oli mennyt tekemään! Hän oli antanut uutuudenviehätyksen ja flirttailevien sanojen sekottaa päänsä, ja pettänyt rakasta vaimoaan. Katumuksessa pyörien Silvo puki päälleen ja petasi sängyn. Kunpa hän olisi saanut kaiken tekemättömäksi...

 Kun Jutta saapui kotiin töistä ja Silvo kohtasi hänet keittiössä, hänen mahansa heitti volttia. Entä jos Jutta saisi tietää? Mitä sitten mahtaisi tapahtua? Silvon omatunto karjui hänen korvaansa, ja hänen oli vaikea keskittyä siihen, mitä Jutta kertoi taakse jääneestä työpäivästään. Jutta ei kuitenkaan huomannut miehessään mitään erikoista, vaan ajatteli tämän vain olevan ajatuksissaan.

 Mutta kauaa ei kulunut aikaa, kun Jutta ja Silvo vanhenivat. Vanheneminen tuli jotenkin yllättäen.

 Jutta säilytti viehättävät piirteensä vielä vanhanakin, vaikka tietenkin hänen loistokkaimmat päivänsä olivat jo takana päin.

 Silvostakaan ei tullut hassumpi, mutta Silvo ei juuri vanhenemisensa jälkeen jaksanut miettiä omaa ulkonäköään. Sen sijaan hän halasi Juttaa lujasti ja päätti olla jatkossa täysin uskollinen. Syrjähyppy oli ollut suuri virhe, ja hän ei haluaisi toistaa sitä. Miksi hän tekisi niin, kun hänellä oli näin kaunis ja hyväsydäminen nainen rinnallaan?

 Jutta koki itsensä kuitenkin yksinäiseksi kun lapset olivat jo muuttaneet aikoja sitten. Niinpä hän sai idean, ja käveli reippain askelin eläinkauppaan. Kaupasta hän osti perheelle koiran, Sirun, jolle päätti jakaa rakkauttaan jatkossa. Jutta todella piti lupauksensa, koska hän touhusi koiran kanssa jatkuvasti leikkien sen kanssa, ulkoillutti ja koulutti sitä.

 Lopulta tuli myös sukupolven nuorimmaisen, Aamun, syntymäpäivä.

 Aamusta varttui nätti kuten siskostaan, ja hän sai tavoiteeksi nautinnon. Laitoin kuitenkin kakkostavoitteeksi romantiikan tuomaan hieman lisäpiristystä. ;) Elämäntavoitteeksi tuli ravintolauran huippu, taitavat olla tämän sukupolven simit aika urapainotteisia Maria lukuun ottamatta. :D Aamukin suuntasi kohti yliopistoa muiden joukkoon. Näin olivat siis kaikki uuden sukupolven simit aloittaneet taipaleensa nuorena aikuisena.

Mutta nyt, toivon että kerrot kuka olisi mieleisesi perijä. :) Tässä vielä aikuiskuvat kaikista:

 Niina

 Jussi

 Mari

 Aamu

---

Pahoittelen sitä että osa oli näin syntymäpäivärikas... Johtunee siitä, että halusin tehdä tästä osasta tiiviin jotta pääsisin jälleen pelaamaan uudella perijällä. Myös kerrontapuoli oli joskus vähän, yh. Tein tämän osan hirveällä vauhdilla, siinä ehkä syy. :D

Mutta, kertokaahan mielipidettä perijästä! Niina, Jussi, Mari vai Aamu?

Uudesta osasta en osaa sanoa juuta enkä jaata. Vaikka nämä kaksi viimeisintä osaa tulivat tiuhaan, ei kannata odottaa uutta osaa yhtä nopeaan tahtiin. En näet ole kuitenkaan pelannut vielä muuta kuin yliopistossa, ja siitä en ajatellut kauheasti osaan laiittaakkaan. Infoan kuitenkin taas välillä mikä on tilanne. :)