Aika palata takaisin Legacy-perheen pariin ja jatkaa tarinaa kuten moni on jo odottanut... x) Kesä oli kuumimmillaan ja Venla ikionnellinen. Hän jumaloi pikkuista Miroa, joka oli iloinen ja herttainen lapsi. Kaikki hoivasivat mielellään hyväntuulista ja suloista poikaa, mutta Venlalle hän oli ennen kaikkea ylpeyden aihe.

Puutarha ja kasvihuone tuottivat jatkuvasti suurta satoa, ja perhe oli hukkua hedelmiin ja vihanneksiin! Mehulinko oli jatkuvasti täynnä vihanneksista ja Redun, Unen ja Venlan tavaraluettelot pursusivat sitruunoita, mansikoita, kurkkuja ja muita herkkuja.

Miron lisäksi Venla hoivasi tietysti mielellään myös perheen toista poikaa, Jania. Mokasin muuten viime jaksossa, Janilla on näet siniset eikä vihreät silmät kuten luulin... :S Hän on siis Miron, ei Redun kopio. :)

Kun Venla oli viemässä tyttärensä poikaa kehtoon, hän ei voinut olla kuulematta Unen puhelua: "Pääsisitkö tänään tänne? Olen jo niin monta kertaa pyytänyt... Kyllä, on hän kotona. Mutta ei se kai haittaa? Pysytellään vain poissa hänen silmiensä alta." Venlan sydän hypähti: suunnitteliko Uni syrjähyppyä?! Kenties Anselmin kanssa?!

Venlan arvaus oli kuitenkin osunut aivan väärään... Uni oli näet kutsunut viimein isänsä katsomaan lapsenlapsiaan. Heidän välinsä eivät olleet lämpöisimmät mahdolliset joten he vain vilkuttivat toisilleen, mutta pian Uni hyppäsi isänsä kaulaan. Keijo tajusi tuolloin mistä kaikesta olikaan jäänyt paitsi kun oli joutunut eroon lapsistaan.

Uni ja Keijo suuntasivat hetken rupateltuaan lastenhuoneeseen, ja Uni esitteli ensimmäiseksi juuri samana päivänä syntyneen Janin. Keijo katseli pientä poikaa ja synkistyi. Kuinka hienoa olisikaan olla näkemässä lapsenlapsiaan päivittäin, kuten Venla?

Pian Keijo kuitenkin huomasi palikoilla leikkivän Miron ja meni juttelemaan tälle. Miro katseli häntä hymyillen ja Keijo nappasi hänet syliinsä. "Onpa hymyileväinen poika..." hän sanoi Unelle ja tunsi hieman liikuttuvansa. Miro ei juuri muistuttanut isoisäänsä mutta toi mieleen pienen Unen jota Keijo aikoinaan hoivasi suurella rakkaudella.

Laskettuaan Miron maahan Keijo hymyili ja sanoi Unelle: "Onneksi kutsuit minut, tahtoisin todella olla osa lastesi elämää vielä kun ehdin, vaikka Venla menikin uusiin naimisiin..." Uni taputti häntä olkapäälle ja sanoi: "Tottakai olet osa lasteni elämää! Vaikka te erosittekin ajat sitten, olet yhä isäni." Keijo halasi tytärtään ja tunsi lämmön sydämessään pitkästä aikaa. Olipa hän ainakin jotain hyvää maailmaan tuonut: Unen.

Retu valmisti parhaillaan maittavaa illallista kunniavieraan tähden. Hän pääsisi tänään tutustumaan Keijoon, jonka oli tavannut vain kerran aikaisemmin. Hän tunsi pientä jännitystä... Entä jos Keijo ei pitäisi hänestä?

Illlalinen sujui hilpeissä tunnelmissa kuulumisia vaihdellessa, ja Retu tuli hyvin toimeen Keijon kanssa. Venla sen sijaan kuuli nyt oven takaa Keijon äänen, ja tajusi että Uni oli sittenkin soittanut isälleen. Hän tunsi sekä helpotusta että järkytystä... Mutta kai tämä oli parempi kuin syrjähyppy. Paitsi että nyt eräs häntä loukannut syrjähypyn tekijä nautti illallista hänen kodissaan! Venlaa raivostutti...

Keijo keskeytti yhtäkkiä syömisen kun huomasi vieraan miehen kantavan Jani-vauvaa jääkaapille. "Tämä on siis Venlan uusi mies, Jalo." Keijo tuumaili mielessään ja mittaili katseellaan miestä. "Ei se ainakaan ole yhtä komea kuin minä nuorena." hän ajatteli tuntien mielihyvää. Mutta sitä hän ei tiennyt, että Jalo oli luotettava ja rakastava aviomies jota Venla rakasti paljon enemmän kuin Keijoa aikoinaan...

Venla ei halunnut kohdata kaksinaamaista ex-miestään, joten hän lukittautui urapalkinto-huoneeseen ja ryhtyi valmistautumaan suklaakonvehteja. Hän ei halunnut mennä syömään yhtä aikaa muiden kanssa, vaan odotti että he lopettaisivat.

Illallisen jälkeen Uni viihdytti väkeä soittamalla pianolla kauniin sonatiinin, ja Venla päätti mennä syömään baaritiskin ääreen. Onneksi Keijo ei edes huomannut häntä...

Kohta kello oli kuitenkin jo paljon, ja Keijo lähti hyvästeltyään Unen. Uni ei katunut sitä että kutsui Keijon käymään. Hän ei hyväksynyt sitä minkä tempun Keijo oli aikoinaan tehnyt Venlalle, mutta heillä oli ollut todella mukava ilta muistellen menneitä. Tuntui melkein kuin hän olisi saanut isänsä takaisin.

Miron ja Janin syntymän jälkeen Uni pääsi viimein palaamaan töihin ja sai pian ylennyksen, mikä sai hänet entistä hyvemmälle tuulelle! Arki maistui jälleen makealle. Redunkin kanssa meni hyvin. Miro ja Janikin viettäisivät kohta syntymäpäivää.

Venla oli yhä hieman käärmeissään Keijon yllätysvierailusta, mutta päätti purkaa energiansa Miron opettamiseen. Vanhemmat tuntuivat olevan niin kovin kiireisiä, että Miron opetus oli jäänyt hieman huteralle tasolle.

Köhköh... Venla ja Jalo päättivät hieman "testata" riippumattoa... x)

Ja sen jälkeen Venla juoksi kovaa vauhtia kimppakyytiin.... x)

Tuossa as tuo Kasperin ihailema kuski, mutta miksi ihmeessä Venla hymyilee hänelle? Jotain marttakerho-tuttuja vai?

Keijon nähtyään Venlalla oli jostain syystä kova romantiikan tarve... Hän jopa haaveili suutelemisesta Keijon kanssa! O_o Ihme naikkonen... Noh, onhan hänen suhteensa nykyään plussan puolella ex-miehensä kanssa, mutta onko Venla täysin unohtanut miten Keijo häntä aikoinaan kohteli. Onneksi Jalolla ei ollut aavistustakaan näistä Venlan haaveista.

Seuraavankin päivän Venla päätti omistaa romantiikalle, kun kaatoi kurkustaan alas kauneusjuomaa - mikä sai Jalon varsin villiksi... Kesäkin alkoi olla jo pikku hiljaa lopuillaan, ja tänään Miro ja Jani viettäisivät yhtä aikaa syntymäpäivää.

Uni toi enonsä töistä mukanaan, ja sehän sopi koska Kasper antoi hänelle hyviä uravinkkejä! Uni oli juuri kiittämässä Kasperia, kun tunsi kauheaa vellontaa mahassaan. Hän tokaisi kiireesti kiitokset enolleen ja lähti sitten juoksuun. Kasper jäi katsomaan häntä hieman kummastuneena.

Kohta hän oksensikin naama vasten pöntön kylmää pintaa.... Uni pyyhki suupieliään vessapaperiin ja nousi ylös.

"Miten voin olla jälleen raskaana?" Uni mietti eikä ollut niin riemastunut kuin moni voisi olla. "En tiedä olenko valmis tähän jälleen..." hän pudisti päätään ja ryhtyi huuhtelemaan pahaa makua suustaan.

Kasper ja Venla juttelivat tuntitolkulla, mutta Kasperin oli illalla aika lähteä kotiin oman perheensä luokse. "Miten teillä menee siellä Leutolaaksossa?" Venla kysyi vielä ennen kuin Kasper ehti lähteä. "Hienostihan meillä, Simo on kasvanut jo isoksi pojaksi ja Mirkulla ja minulla menee mainiosti." Kasper sanoi, ja Venlan vastauksen jälkeen lähti kotiinsa.

Illalla vietettiin Janin ja Miron yhteisiä syntymäpäivisä, ja ensiksi kasvuunsa ylti Jani!

Tällainen hieman surumielisen näköinen poika Janista kasvoi, luonteeltaan aivan samanlainen kuin Miro, skorpioni, mukavuuspisteitä jopa yksi... x]

Ja sitten oli Miron vuoro, tässä viimeisessä taapero-kuvassa niin suloinen... :>

Miron kasvua oli ikuistamassa myös Unen työkaveri....

Tällainen poika Mrosta kasvoi! Kasvonpiirteet ovat todella hyvät, mutta aikamoiset pusuhuulet pojalla on... :D

Ja tässä vielä Jani pienen muodonmuutoksen jälkeen, hän on kyllä todella samannäköinen kuin isoveljensä. :P

---

Tässä jaksossa ei nyt kovin paljon ehtinyt tapahtua, mutta eiköhän seuraavassa edistytä enemmän. Seuraavassa osassa näemme Unen kolmannen raskauden, ja selviää onko lapsi tyttö vai poika. Miten sujuu lapsikatraan kasvu? Lue seuraava osa sen ilmestyttyä!

/Seuraavan osan valmistelemisen aloitan tänään, joten uskon sen ilmestyvän melko pian, viimeistään ensi viikolla, ehkä jopa tänä viikonloppuna, ken tietää. ;) Hyvää itsenäisyyspävää kaikille!/

Lisäsin kuvia suosikkikuviin!