Näin lähtee käyntiin seuraavan sukupolven tapahtumat uudelta tontilta! :) Kyllästyin vanhaan, ja - vaikka olisikin vastoin sääntöjä - halusin vähän pienemmän tontin koska kone on niin tautisen hidas isolla tontilla... :( Mutta mukinat seis ja tarina jatkukoon melkein siitä mihin viimeksi jäätiin. :)

---

Taksi pysähtyi uudelle tontille, ja Anni astui jännittyneenä ulos. Tuntui hieman pelottavalta muuttaa pois tutusta ja turvallisesta lapsuudenkodista. Rami ja Kreivitär saapuivat hänen mukanaan, mutta nämä olivat yhä arkuissaan. He eivät voineet tutkailla taloa päivällä, vaan vasta pimeyden laskeudettua.

Mutta nähdessään talon Anni ihastui - se näytti kutsuvalta! Ei lainkaan pelottavalta ja liian suurelta. Anni ei myöskään voinut olla ihastelematta kaunista pihaa. Sisäpuoli oli kuitenkin vielä näkemättä... En jaksa sepostaa jokaisesta huoneesta erikseen jotain erityistä, joten laitan vaan kuvat ja maininnat mikä huone on mikä. :)

Alakerta: vasemmalla olohuone, keskellä eteinen ja vessa, oikealla keittiö.

Yläkerta: vasemmalla perijän makuuhuone, keskellä portaikko ja kylpyhuone + parveke, oikealla vessa ja (tulevien) lasten makuuhuone.

Eteinen

Vessa

Keittiö

Olohuone

Portaikko

Makuuhuone

Kylpyhuone

Lasten makuuhuone ja vessa

Kun Anni oli ihastellut aikansa uutta kaunista kotiaan, hän muisti yhtäkkiä jotain joka sai hänen sydämensä hyppäämään; Roopertin... Siitä asti kun Anni oli kasvanut aikuiseksi, nuo kauniilla harmailla silmillä varustetut ja punaisella loimuavalla tukalla ympäröidyt kasvot olivat pyörineet hänen mielessään hämmentävän paljon. Anni tiesi että he olivat vain ystäviä, mutta joka kerta kun hän sulki silmänsä, Roopertti valtasi hänen mielensä. Sydän pamppaillen hän nosti puhelimen ja päätti soittaa ystävälleen treffejen merkeissä.

 

Kun Anni ja Roopertti karauttivat ravintolalle urheiluautolla, huomasi Anni Roopertin kohtelevan häntä erilailla kuin ennen... Roopertti selvästi silmäili häntä tiheään ja hymyili salaperäisesti. Kun Anni ja Roopertti olivat astuneet ulos autosta, Roopertti sanoi hänelle yhtäkkiä: "Sinustahan on kasvanut niin vetävä kasvettuasi, että meinaa ihan pää mennä pyörälle..." Anni oli hieman häkellyksissään, mutta vastasi huomaamattaan flirttiin nopeasti. Kohta he flirttailivat estottoman avoimesti kadulla ja Anni nautti tilanteesta täysin rinnoin.

Kovin lyhyeltä tuntuneen hetken jälkeen Anni huomasi jo tuntevansa muutakin kuin pelkkää ystävyyttä Rooperttia kohtaan. Hänen sydämensä oli täyttynyt lämpimällä tunteella, ja ei ollut vaikea tietää mistä oli kyse - samalla tavalla hän oli tuntenut kun oli ollut Jonnen kanssa, mutta tämä oli vielä voimakkaampaa.

 

Hetken mielijohteesta Anni antoi intohimonsa näkyä ja suuteli Rooperttia tulisesti huulille! Eipä kukaan muu sim-perijä ole näin tulista ensisuudelmaa jakanut ihastuksensa kanssa! Mutta Anni olikin räväkkä luonteeltaan ja antoi tunteidensa viedä sen kummempia ajattelematta. Roopertti ylättyi suudelmasta, mutta pian vastasi siihen samanlaisella palolla... Oli selvää, että he olivat jo rakastuneet toisiinsa.

Hyvä kun he edes malttoivat mennä suuteluiltaan ravintolaan, ja pöydässäkin sama flirttaileva meininki jatkui. Anni ja Roopertti näkivät vain toisensa, sillä koko maailma oli kadonnut heidän kahden ympäriltään. Vasta kun kotkan nenän omistava tarjoilija ryki tympiintyneenä odottamaan, nämä irrottivat hetkeksi katseen toisistaan.

Anni ei kuitenkaan halunnut suotta odotella, vaan kosi Rooperttia. Heidän lempensä oli leiskunut vasta vähän aikaa, mutta hänellä oli vahva tunne, että Roopertti olisi hänen elämänsä rakkaus. Roopertti ilahtui ja melkein hyppäsi tuolillaan kun Anni nosti sormusrasian pöydälle. Roopertin vastauksesta ei ollut epäillystäkään... :)

Herkullisen kihlajaisaterian jälkeen tuore pariskunta meni takapihalle kuhertelemaan. "Olen niin onnellinen..." Roopertti huokaisi  kun hän ja Anni olivat halanneet. "Minä myös..." Anni hymyili ja katseli Roopertin kasvoja lumoutuneena. Anni kutsui tulevan aviomiehensä heille - pitäisihän Roopertin nähdä millaiseen taloon muuttaisi illemmalla.

Vaikutti kuitenkin siltä, ettei Rooperttia hirveästi kiinnostanut tulevan kotinsa kunto ja sisustus, sillä hän ja Anni eivät saaneet näppejä irti toisistaan! Suudelmat muuttuivat yhä kiihkeimmiksi ja Annikin unohti talon esittelyn tyystin.

Esittelyhän on tietenkin suhteellinen käsite... Makuuhuonetta Anni näet esitteli Roopertille hieman intiimimmällä tavalla... :D

"Esittelyn" jälkeen Anni kuuli ovikellon soivan, ja riensi tulijoita vastaan alusvaatteisillaan. Onneksi kyseessä oli vain ryhmä naisia, jotka olivat viereisen tontin tarjoilijoita (siksi kaikilla sama asu :D). He yrittivät parhaansa mukaan katsella muualle, mutta Anni ei tuntunut tajuavan heidän kiusaantuneisuuttaan... :D

Illalla pidettiin kauniit häät lammen rannalla, ja myöhäinen ajankohta oli lähinnä siksi, että Rami ja Kreivitärkin pystyisivät osallistumaan hääseremoniaan. Hääparia hämärä ei häirinnyt, se oli pikemminkin jännittävää ja romanttista. Sitä paitsi tärkeintä heistä oli naimisiinmeno eikä häät.

Näissä häissä vieraita taisi olla historiallisen paljon, koska kaikki perheenjäsenet oli kutsuttu; Rami, Kreivitär (no he kylläkin asuivat tontilla vielä),  Eetu, Inka, Rafael, Kira ja Minttu Lisäksi paikalla oli päivällä vieraisille tulleet tarjoilijat. Joka tapauksessa pystyyn saatiin oikea sukukokous!

<3

Hääseremonian jälkeen hääpari ja juhlavieraat siirtyivät syömään hääkakkua. Roopertti ja Anni nauttivat siitä ulkopöydän hämärässä, joka oli romanttisempaa kuin sisällä loisteputkien valossa. Inka katseli touhua hieman pahoinvoiden, koska hän ei pitänyt elinikäistä rakkautta ja siihen liittyviä "ällöyksiä" mitenkään tärkeinä.

Sisällä hassuteltiin tanssin parissa! Siitä oli monenmoiset valokuvat, mutta päätin jättää juhlaväen epätoivoiset pyörähtelyt tällä kertaa näyttämättä... :D Tuore hääpari oli niin omissa maailmoissaan, että heillä tanssiminen jäi vähemmälle.

Häiden jälkeen Ramin ja Kreivittären oli aika jättää hyvästit Annille. Annia itketti vanhempiensa lähtö, koska nämä olivat aina olleet hänelle suuri tuki ja turva. "Olemmehan me puhelinsoiton päässä - kylläkin ainoastaan öisin." Rami vitsaili ja rutisti tytärtään. "Soita jos tarvitsette jotain." hän sanoi vielä ja taputti tytärtään olkapäähän.

Kreivitär ei ollut niin pidättyväinen kuin miehensä, vaan heittäytyi Annin kaulaan kunnon voimalla, vaikka veren haju oli sietämätön hänen sieraimissaan. "Pidä huolta itsestäsi! Toivottavasti kaikki sujuu hyvin. Tulee niin kova ikävä..." Anni rutisti lujasti äitiään ja tunsi silmiensä kostuvan. Kun Rami ja Kreivitär katosivat lopulta yön pimeyteen, Anni pyyhki silmäkulmiaan. Ei kuitenkaan kannattaisi antaa tämän pilata hänen ja Roopertin hääyötä. Mutta Roopertti olikin varannut yllätyksen Annille... Kihlojen jälkeen Roopertti oli soittanut pikaisesti matkatoimistoon, ja varannut heille kahdenhengen romanttisen matkan kaukoitään! Anni hyppäsi ihastuksissaan Roopertin kaulaan, ja kohta he kuulivatkin taksin tööttäilevän pihalla.

Jälleen kerran, en jaksa selostaa lomakuvista sen enempää... :) Mutta silmäniloksi niitä on kiva laittaa näytille:

:'D

Jälleen pälvikalju komistus... :'D

Onnistuneelta lomalta oli kuitenkin mukava palata kotiin. Nyt alkaisi arki, ja se tulisi olemaan raskasta, koska kuten perijöillä yleensä, Annilla ei ollut omia vanhempiaan apuna lastenhoidossa, ja Roopertti alkaisi luoda uraansa vasta nyt, koska hän oli työtön.

Anni huomasi nopeasti ruokahalunsa kasvaneen, ja alkoi jo arvata mistä oli kyse. Hän ei kuitenkaan ollut vielä varma raskaudesta, joten ei kertonut Roopertille epäilyistään, ja tyytyi sen sijaan syömään munakasta niin paljon että kanamunat olivat jatkuvasti loppu.

Roopertti aloitti työt sotilasuralla, ja Anni antoi hänelle hyvän onnen suukon kun auto kaarsi pihaan miestä hakemaan. Anni oli itse yhä lakiuralla ja edennyt sillä jo kiitettävästi.

Annista ja Roopertista talossa oli turhan hiljaista, joten he hankkivat kaksi pientä koiraa tuomaan taloon eloa. Musta uroskoira Rollo ja tyttökoira Nemi saivat kodin heidän luotaan. Aviopari saisi samalla testata taitojaan jostain huolehtimisessa ennen ensimmäisen lapsen syntymää.

Kauaa esikoisen syntymää ei tarvitsisikaan odotella, koska Anni sai todeta mahansa kasvaneen jo seuraavana päivänä. Hän riensi innoissaan soittamaan töihin Roopertille, joka olisi hyppinyt riemusta, jollei olisi ollut painavissa sotilasvarusteissa.

Mutta kun Roopertti pääsi kotiin, riemulla ei ollut rajoja! :) Nyt olisi vain maltettava odottaa lapsen syntymää.

Mammonatavoitteinen Roopertti oli hulluna rahapuihin, ja käytti lastenhuonetta oikeana rahapuu-huoneena nyt kun saattoi vielä. Voitonriemuinen hymy huulillaan hän poimi taskuisihinsa puiden kahisevat. Tuollaisia puita saisi todella olla olemassa oikeassakin elämässä... :D

Syksyn keskivaiheilla suloinen tyttövauva syntyi maailmaan! En löytänyt synnytyskuvaa mistään, mutta pienokainen sai jokatapauksessa nimekseen Milla, ja hänellä on isänsä iho sekä äitinsä tummansiniset silmät ja ruskeat hiukset. :)

Annin ja Roopertin työajat ja vapaapäivät olivat sen verran eriävät, että Anni sai äityyslomastaan huolimatta mennä välillä töihin, ja hän oli siitä tyytyväinen, koska hän ei ollut ehtinyt käydä töissä juuri lainkaan kun joutui jo jäämään raskauden takia kotiin. Häntä silti huoletti jättä pikkuinen kotiin isän kanssa, vaikkei Roopertin hoivaamistaitoja epäillytkään.

Mutta Annilla ei ollut oikeasti mitään syytä huoleen! Roopertti huolehti innoissaan pikku-Millaa ja vaikka kakkavaippojen haju meinasi saada hänet oksentamaan, hän piti hoitamista muuten mukavana puuhana. Saattoihan sen nähdä hänen kasvoiltaankin tässä kuvassa... :)

Kun Anni pääsi töistä kotiin, hän meni heti katsomaan Millaa suudeltuaan miestään. Kuinka hän ikävöikään kahta rakastaan töissä ollessaan. Parin työpäivän jälkeen hän jäikin mielellään kotiin. Olihan hänelle annettu monta vapaapäivää juuri sitä varten, että voisi viettää enemmän aikaa lapsensa ja miehensä kanssa.

Toivokaamme ettei lapsesta kasva häiriintynyttä kiitos kiihkeiden vanhempiensa... 'o_o

Aika tuntui kuluneen hurjaa vauhtia, ja pian Anni jo löysikin itsensä katselemasta ensimmäisen lapsensa syntymäpäivää.

Ja voi kuinka vekkulin ja suloisen näköinen tyttö Millasta kasvoi! Ja hurrasin kun näin hänen luonteensa, hän EI ole skorpioni, vaan vaaka, ja hänellä on täydet mukavuuspisteet! :D Äidillä yksi mukavuuspiste, isällä n. puolet, että aika huvin... :D Huomautan vielä, että Millalla on ruskeat hiukset, vaikka näyttävätkin punaisilta. Valitsin punertavat hiukset, koska isukilla on punaiset hiukset. :>

Milla oli todella kiltti ja suloinen lapsi. Hän ei juuri itkenyt tai kiukutellut, ja nauroi makeasti leikkiessään. Roopertti ja Anni rakastivat häntä niin paljon että meinasivat unohtaa omat tarpeensa leikkiessään Millan kanssa tai hoitaessaan häntä.

Pian kuitenkin vaikutti siltä, että Milla saisi pian seurakseen pienen siskon tai veljen. Anni oli onnesta soikea kun toinen lapsi ilmoitti tulostaan eräänä aamuna!

Annin ruokahalu kasvoi taas äärimmilleen ja hän tunsi tyhjentävänsä jääkaappia jatkuvasti. Silti hän odotti toisen lapsen syntymää kovalla innolla kuten Rooperttikin.

Eräänä aamuna synnytys käynnistyi juuri kun Anni oli menossa katsomaan mitä Milla puuhasi. Milla ei kuitenkaan tuntunut tajuavan yhtään mitään, kun hänen äitinsä huusi vieressä synnytyskipujaan.

Mutta kun kivut viimein lakkasivat, piteli Anni käsissään suloista tyttövauvaa! Rooperttikin oli rientänyt paikalle ja katseli uutta perheenjäsentä hymy huulillaan. Anni katsoi ihastuneena vauvaa, jolla oli isänsä harmaat silmät ja jonkun isovanhemman tai vastaavan vaaleat hiukset! Jihuu! Tummansinisten silmien ja ruskeiden tai mustien hiusten kirous on viimein katkaistu! 8D

Anni ja Roopertti antoivat pienokaiselle nimen Jenni, ja hän sai paikan heidän makuuhuoneestaan siinä missä Milla isompana lapsena siirtyi lastenhuoneeseen. Vanhemmat olivat riemuissaan uudesta pienokaisesta! Yksi lapsi lisää tiesi tietenkin lisää kotitöitä, mutta oli tämä kaikki sen arvoista...

Talven saapuminen yllätti kaikki, mutta Anni piti talvea kauniina vuodenaikana. Hiljaa maahan leijailevat lumihiutaleet ja valkoinen lumipeite antoivat tontille aivan uuden ilmeen. Kaikki oli tuntunut sujuvan tähän asti vallan mainiosti, vaikka ajasta oli ollut puutetta. Hän ja Roopertti olivat onnellisia, ja lapset heidän rakkautensa helmi. Milla ja Jenni olivat molemmat kilttejä ja suloisia tyttöjä.

Roopertti oli edennyt hyvin urallaan, ja toi tässä kuvassa aivan mieleen koko legacyn kantaäidin Jaden josta on eräässä osassa hyvin samantyyppinen kuva... :)

Mutta niinhän se on, että lapsilla on tapana kasvaa, ja Millan kasvu olikin yllättäen edessä. Vanhemmat sentään ehtivät paikalle tuulettamaan esikoiselleen, kun tämä kasvoi portaikossa.

Millasta kasvoi todella nätti tyllerö! Hänen kiltteytensäkään ei kadonnut yhtään mihinkään, koska hän oli yhä kuuliainen ja kohtelias lapsi. Milla oli myös tunnollinen koulussa, ja hänen oli helppo saada uusia kavereita reiluutensa tähden.

Lapsien tulolle ei silti näyttänyt tulevan vielä loppua, koska Anni huomasi olevansa raskaana jälleen! Kolme lasta olivat olleet hänen haaveensa, ja näillä näkymin se haave ei jäisi toteutumatta. Mutta kolmen lapsen jälkeen hän oli ajatellut palaavansa työelämään pysyvästi, koska halusi edetä urallaan kunnianhimoisesti. Nyt hän kuitenkin saattaisi vielä nautiskella raskauden tuomista vapaapäivistä vailla huolia!

Roopertti ja Anni olivat oppineet kaukoidässä tai chitä, jota nyt harjoittivat milloin missäkin. Roopertti oli aika hassunkurinen näky mennessään liikehtimään keskelle lumihankea... :D

Milla tuntui rakastavan talvea, koska hänet saattoi koska vaan löytää pihalta leikkimästä. Milloin hän rakensi lumiukkoa, milloin teki lumipalloja joilla heitteli millon mitäkin, tai heittäytyi lumeen tehdäkseen lumienkeleitä. Anni katseli jo huolissaan ikkunasta milloin tytär paleltuisi lumileikkiensä parissa...

Jälleen lyhyeltä tuntuneen hetken jälkeen oli aika viettää syntymäpäivää! Kaikki odottivat jännityksellä millainen tyttö Jennistä tulisikaan!

Meinasin pudottaa silmäni kun näin Jennin nassun ensimmäistä kertaa! o_o Niin suloinen tyttö! Vaikka Annin geenien luulisi olevan vaikeat, ja sekoittuessaan Roopertin geeneihin voisi tulla omituisia jälkeläisiä, ovat Milla ja Jenni silti super-suloisia tyttöjä. :D Jennistä tuli kaksonen, kuten isästään, mutta hänkin on luonteeltaan mukava. Aww... :>

---

Näin perheeseen on syntynyt jo kaksi perijäehdokasta, ja nyt jäämme odottamaan mielenkiinnolla, millainen onkaan tuleva, kolmas lapsi.  Tämä osa oli vähän töksistöksis, anteeksi siitä. :s Pistäkää kommentteja tulemaan! ;)

Seuraava osa on alkuvaiheissa, eli olen jo vähän kuvia ottanut ja pelannut, mutta peliosuudesta on vielä noin puolet jäljellä. Veikkaisin että syysloman puolelle menee, koska meillä on ensi viikolla lauantai-koulupäivä, joten viikonloppuna ei ole kunnolla aikaa. x(