Vampyyriperheen elämä Stadin keskellä oli sujunut tilanteeseen nähden rauhallisissa merkeissä. Tamara oli ollut huolissaan miten perijänä oleminen onnistuisi vampyyrinä, mutta onneksi hänen huolensa olivat osoittautuneet turhiksi. Arkipäiväiset kotityötkin hoituivat kätevästi yön pimeydessä, vaikka välillä Rami kaipasi kovasti tunnetta jonka kevätaurinko oli herättänyt hänen kasvoillaan. Tai entä ne kesäiset päivät lapsena uima-altaalla? Ne olivat mennyttä aikaa, niin mennyttä että joskus tuntui kuin siitä kaikesta olisi ollut ikuisuus, kokonainen elinikä.

Onneksi vampirismi tarjosi omat hyvät puolensakin, joten turha murehtiminen pysyi loitolla. Kreivittärestä ja Ramista oli tullut Yökerho Arkun vakioasiakkaita, aina kun he velvollisuuksiltaan ehtivät. Tuleekohan muuten Kreivittärien ja Kreivien tilalle uusia hahmoja, en ole meinaan törmännyt vieläkään uuteen nais-vampyyriin Stadissa. :P

Sängyssä pyöriskely (kröh) oli tuottanut tulosta, koska Kreivitär huomasi mahansa jälleen kasvaneen. Tämä olisikin jo hänen ja Ramin kolmas lapsi!

Illalla oli tupla-synttäreiden aika: Inka kasvaisi taaperoksi ja Eetu lapseksi!

Inkasta tuli aika jännän näköinen! :D Mutta eipähän ainakaan ole valmiskasvo. Luonteeltaan Inka on kuten veljensä yhtä pistettä lukuunottamatta, mutten saa päähäni mikä se piste oli... :P

Eetu on jollain tapaa kovin suloinen poika. Hieman surullisen näköinen nallekarhu... :> Hän on samanlainen vakava-naama kuin isänsä. :D Herkkä kuva, mutta ihanaa kun Miron arse on tuossa katseen varastajana... :'D

Ramin oli vaikea saada uusia ystäviä vampirismin ja ilkeän luonteensa takia, mutta onnistui hän sentään tutustumaan Sirja Vitikkaan. :) Saa nähdä tuleeko tuo kaunotar joskus todella sukuun, kun olen niin monta kertaa suunnitellut, mutta aina se jää ja jää ja jää... :D

Ehkä Matti sopisi paremmin Eetun nimeksi, koska Matti Myöhäselle olisi tyypillistä myöhästyä heti ensimmäisenä koulupäivänä bussista. :D

Ja maha sen kun kasvoi! Kreivitär toivoi kovasti tyttöä, mutta nähtäväksi jää miten käy... :] Hän halusi mahdollisimman paljon lapsia, ja vampyyrinä ollessa se oli helppoa, koska ikääntyminen ei ollut esteenä.

Mutta siinä missä Rami ja Kreivitär nauttivat täysin rinnoin vampirismista, Eetu tunsi olonsa maailman yksinäisimmäksi lapseksi. :( Kun hän tuli koulusta kotiin, kukaan ei ollut vastassa, ja usein Eetu meni katselemaan vanhempiensa arkkuja. Jos hän olisi saanut yhden toiveen, hän olisi toivonut että hänen vanhempansa olisivat olleet normaaleja.

Onneksi Eetu sai seuraa edes pikkusiskostaan, mutta Inka oli vielä niin pieni, ettei hänestä oikein ollut jutteluseuraksi.

Tuo greepy-mies sitten jaksaa! o_o Edelleenkin ravaa talossa Miron mukana.

Ja haluaa kovasti kutitella lapsukaisia... 8((((((((((((

Mimin merkitys perheenjäsentenä lähti uuteen nousuun kun Eetu alkoi viettämään aikaansa koiran kanssa. Koiralla oli ainakin aina aikaa hänelle, toisin kuin vanhemmilla tai Inkaa hoitavilla isovanhemmilla.

   

Kun Kreivittären synnytys käynnistyi, kaikki muut tuntuivat olevan innoissaan paitsi Eetu. Tietenkin Eetu oli huolissaan... Uusi lapsi tiesi taas sitä, että hänelle olisi tarjottavana entistä vähemmän huomiota. Esikoisen osa ei ollut hänelle helppo.

Ja kohta Kreivitär piteli käsissään pientä poikaa, Rafaelia, joka oli täsmälleen samanlainen vauva-piirteiltään kuin Eetu.

Miro ja Tamara olivat innostuneita, mutta Eetun hymy jäi arvatenkin vaisuksi... Jälleen vanhemmat eivät tuntuneet edes muistavan hänen olemassaoloaan löperrellessään uudelle perheenjäsenelle.

Vuodenajat kiisivät kovaa vauhtia ja taas valmistauduttin talveen. Pimeän turvin Kreivitär ja Ramikin saattoivat osallistua haravoimiseen. Talven viiman saattoi jo tuntea luissaan, ainakin pyjamassa kekkaloiva Tamara, joka paleli Ramin ja Kreivittärenkin puolesta.

Taas oli tupla-synttäreiden aika, mutta Ramin tapa pidellä Rafaelia ei ole kovin turvallinen. :D

Inkan piirteet paranivat kasvun myötä, mutten tajua miksi tuo nenä on noin kaukana suusta? o_o Kummallakaan vanhemmalla ei ole tätä piirrettä mutta tytölle se on tupsahtanut.

Rafaelista tuli Eetun täydellinen kopio! :o Tismalleen samannäköinen, ainakin näillä näkymin. Luonteeltaankin sama.

Talo alkoi käydä ahtaaksi, joten Miro oli vapaaehtoinen muuttamaan pois. Hän teki sen osittain siksi, että halusi ajatella asioita rauhassa, lähinnä koskien avioliittoaan Tamaran kanssa. Se oli ajautunut niin epätoivoiseen tilanteeseen että Miron oli pakko saada taukoa.

Tätä Miro ei kuitenkaan selittänyt Tamaralle, ja Tamara tunsi olonsa hyljätymmäksi kuin koskaan. Oma aviomies jätti hänet kuin nallin kalliolle! Tamara oli niin järkyttynyt ettei edes pystynyt hyvästelemään miestään.

Ja niihin aikoihin Rami ja Kreivitär todennäköisesti varmistivat, että Rafaelista kasvaa erittäin häiriintynyt yksilö. O_o

Ja luulisi että Rafael olisi saanut traumoja myös tällaisesta Kreivittären äidillisestä ilmeestä. :'D

Tamara yritti unohtaa Miron tempun ja keskittyä lapsenlapsiinsa. Hän auttoi näitä kotiläksyissä aina kun ehti, ja pikku-Rafaelista hän tietysti huolehti päivisin. Tamara oli korvaamaton apu, mutta hän tunsi olonsa hyvin väsyneeksi nyt kun Miro oli jättänyt kaiken taakan hänen niskaansa. Töissä käyminen ja lasten päivähoito oli stressaavaa ja aikaa vievää.

Silti perhe onnistui viettämään yhdessä laatuaikaa, yleensä illallisen muodossa. Illallisilla kerrattiin päivän tapahtumat, ja usein intouduttiin kertomaan kunnon tarinoitakin. Lapsia kuitenkin jo väsytti tuohon aikaan, ja joskus kalaherkut jäivät osittain syömättä kun väsymys ajoi heidät nukkumaan.

Ramin ja Kreivittären lapsilauma oli jälleen saamassa uuden jäsenen, koska Kreivitär oli jälleen raskaana. Pariskunta iloitsi uusista pienokaisista aina niin, että jo syntyneet lapset meinasivat jäädä taka-alalle. Lasten oli kuitenkin pakko nukkua öisin siinä missä heidän vanhempansa vasta olivat heränneet, joten yhteisiä tunteja heillä oli todella niukasti.

Tuntui siltä, että Eetu haaveili tulevansa vampyyriksi. Hän meni usein jompaan kumpaan vanhempiensa arkuista ja leikki ties mitä vampyyri-leikkejä. Ehkä Eetun motiivina oli, että jos hän muuttuisi vampyyriksi, hän voisi valvoa vanhempiensa kanssa kaiket yöt, eikä olisi niin yksinäinen. :]

Mutta ainakin vielä Eetun oli tyydyttävä nukkumaan yönsä siskon ja koiran kanssa. Aikuisuuteen oli vielä pitkä taival.

Kylläkin joskus ainakin Kreivitär uhmasi päivänvaloa nousten arkusta tuulettamaan lasten koulumenestykselle. Mutta äkkiähän sitä oli arkkuun palattava jotta lapsilla olisi todella äiti eikä kasa tuhkaa...

Jälleen kerran missasin perheen lemmikin kuoleman. :< Tamara murtui täysin huomattuaan Mimin hautakiven tullessaan töistä. Koirasta oli tullut hänelle ajan kuluessa todella rakas, ja Tamara ei ollut lainkaan osannut odottaa tätä. 

Onneksi Eetu ja Inka olivat ystävystyneet, ja heistä tuli äkkiä erottamattomat. Eetu tunsi olonsa paljon paremmaksi nyt kun hän ei joutunut selviytymään yksin. Päivät kuluivat paljon nopeammin siskon kanssa leikkien.

Jälleen saatiin todistaa kasvua, tällä kertaa Rafaelin kohdalla!

Samana iltana Tamara ilmoitti että hän lähtisi Miron luokse. Kreivitär ja Rami olivat suruissaan ja myös miettivät miten onnistuisivat huolehtimaan tulevasta lapsesta ilman Tamaran apua, mutta eiväthän he voineet häntä velvoittaa jäämäänkään. Tamara hyvästeli itku silmässä lapsenlapsensa ja Ramin, ja lähti sitten jännittyneenä kohti Miron ostamaa taloa. Hän ei tiennyt mitä odottaa, haluaisiko Miro häntä enää edes lähelleen.

Rafael ja Eetu ovat kuin kaksi marjaa! :D Paitsi että Rafael hymyilee enemmän kuin haikeamielinen isoveljensä. x)

TomppaJr:n toiveesta: Kreivittären uintikuvia. :D Kylläkin huomasin ettei Kreivitär uinut koko ajan käsi kasvojen edessä, mutta välillä kyllä.

Eikös tuossa ole pienoinen hukkumisen riski? :'D

Blöö! :D

Ja jälleen luvassa oli synnytys Kreivitär-paralle... :s

Kohta kivut kuitenkin loppuivat ja yön hämyyn syntyi tyttö, Kira! Kira oli saanut isoveljiensä tapaan siniset silmät, ruskean tukan ja Ramin ihonsävyn. Kreivitär oli riemuissaan saadessaan toisen tytön. :>

Ja pariskunta ei taaskaan aikaillut... Pervot. ó_ò

'

Mutta jossain siinä kaiken tapahtuneen sivussa Eetun lapsuusajat olivat kuluneet loppuun, ja hänen oli aika siirtyä teini-ikäisten joukkoon. Vanhemmatkin olivat sitä juhlimassa - alusvaateisillaan... '-_-

Ja tässä nyt näemme lapsikatraan ensimmäisen teinin! :) Eetun tavoitteeksi arpoutui suosio (taas suosio! o_o), ja elämäntavoitteeksi tuli hankkia 20 lemmikkiystävää. Harmi kyllä söpöys taisi kadota kasvun myötä... :/ *snif*

---

Sorget tarinan huonosta kulusta. Taisin pelata silloin kovalla vauhdilla kun tyyliin joka 5. kuva on syntymäpäivä ja mitään ei juuri tapahdu. x)

Seuraavassa osassa näemme lisää kovaa kasvua ja ehkä jopa lisää lapsukaisia. Voi myös olla että extra tekee tuloaan... Mutta se selviää.... sitten paremmalla ajalla. :D