Kevät päättyi jälleen ja astui syrjään syksyn tieltä - oltiin siis jälleen menossa kohti pitkää talvea. Kesättömässä naapurustossa asuminen oli hyistä. Tunnelmakin talossa oli surumielinen. Kukaan ei ollut selvinnyt Heikin kuolemasta... Katsellessaan pihassa kasvavia ruskan koristamia puita ja kukkivia puutarhapalstoja he muistivat aina rakkaansa, ja heidän sydämensä täyttyivät katkeransuloisella kaipuulla.

Aamulla Kasper mietti tapahtunutta. Kaikki tuntui hyvin epätodelliselta. Isä oli ollut hänelle aina rakkaampi kuin äiti. Tuntui epäreilulta että hän oli poissa!

Venla oli yhtä mietteissään noustessaan vaivalloisesti. Äiti oli kömpinyt hänen viereensä yöllä silmät kyynelistä kiiluen ja selittänyt ettei halunnut nukkua Heikin ja hänen sängyssään tänä yönä. Uni sen sijaan oli uinunut siinä - Heikin paikalla... Venlaa isän kuolema ahdisti, mutta eniten häntä ahdisti nähdä hyvin erilaiseksi muuttunut äitinsä.

Jade nousi vasta mahdollisimman myöhään. Hän ei ollut niin järkyttynyt Heikin kuolemasta kuin olisi voinut olla, mutta raskasta tämä kaikki silti oli. Ei olisi mukava mennä töihin tämän kaiken jälkeen... kun hänen elämänsä rakkaus oli poissa.

Venlan oli soitettava kamala puhelu Sinille, täytyihän hänenkin saada tietää. Venla otti tehtävän vastuulleen koska uskoi ettei Jade pystyisi...

Onneksi edes jotain iloista oli tekeillä, näet Uni sai viimein kympin! Riemu oli kuitenkin melko mitätöntä, koska isoisän menetys painoi häntä yhä. Sitä paitsi kaikki olivat niin ajatuksissaan talossa, että tuntui kuin hän olisi ollut kaikille ilmaa. Venlakin tyytyi vain hymyilemään vaisusti hänen koulumenestykselleen.

Mitä ihmettä? Onko Sirjakin noussut sotilasuran huipulle!? Vaikkei hän edes ole Jaden ystävä?! Noh, kyllähän tuo toki sopii... Varsinkin jos Sirjasta tulee vielä hamaan tulevan perijän vaimoke. :]

Venla meni heti tekemään parempaa tuttavuutta kaunottaren kanssa! Sitä paitsi vieras piristi huomattavasti hänen mielialaansa... "Kunpa hänestä tulisi vielä joskus sukuni jäsen..." Venla haaveili mielessään katsellessaan Sirjan kauniita kasvoja.

Koska Venla ja Keijo viettivät viimein yhteistä vapaapäivää, he päättivät lähteä treffeille Stadiin - ensitreffeille joita he eivät olleet ehtineet kaiken hässäkän keskellä järjestää. He valitsivat kohteekseen rentouttavan kylpylän, mutta kylpeminen taisi olla liian tylsää puhaa kun he pysähtyivät vähän väliä pussailemaan joka seinän taakse... He ovat kyllä niin soma pari! :)

Kesken treffien Venla meni kokeilemaan tuota laitetta jonka nimeä en saa päähäni. x[ Kuitenkin hän oli yksi niitä harvoja simejä joka pysyi kyydissä taittamatta niskojaan kaikesta venkutuksesta huolimatta! Pian oli kuitenkin aika siirtyä rauhallisempaan ympäristöön...

Poreammeen rentouttava vaikutus sai rakastavaiset unohtamaan hetkeksi kodin murheet. Tuntui hyvältä olla kaksin - sitä aikaa he eivät näet olleet oikeastaan koskaan kokeneet. He menivät heti naimisiin ja asuivat talossa jossa asui kolme muuta simiä. Ja tietysti kohta jo syntyi Uni. Tämä iltapäivä oli heille kummallekin ikimuistoinen ja tärkeä, hetki jota voisi muistella uudelleen ja uudelleen...

Treffien päätyttyä molemmat olivat hilpeällä tuulella. "Tämä meidän pitäisi ottaa uusiksikin!" Keijo vihjaili. Venla vain nauroi ja muisteli mitä poreammeessa olikaan tapahtunut kuhertelun kruunauksena... Keijo katseli vaimoaan ja ei enää katunut tippaakaan että oli sitoutunut yhteen naiseen - Venlaa ihanampaa olentoa ei voinut olla olemassakaan!

Illalla Keijo opetti vasta eilen taaperoksi kasvanutta Lauria ottamaan ensi askeleitaan. Mahtavien treffien jälkeen lastenhoito maistui jälleen...

Perhe alkoi pikku hiljaa palata entiselleen - pahimman ohi oli jo päästy. Ilmapiiri ei ollut niin kolkko ja sieltä täältä kuului silloin tällöin naurunhelähdys. Jade päätti keskittyä Uneen ja haudata surunsa. Hänen elämänsä joka tapauksessa päättyisi todennäköisesti piakkoin joten hän ottaisi ajastaan kaiken ilon irti, eikä jäisi vellomaan suruun.

(Tämä kuva on hieman hämärä, mutta näette ehkä paremmin Laurin nenän) Lauri (argh meinaan koko ajan kirjoittaa Laurie! o_o Vaihdan kohta nimen! :'D) oli iloinen taapero, ja tiedoton isoisänsä kohtalosta... Hänen suloisuutensa lohdutti muiden mieltä. :)

Kasper sai menestysromaaninsa valmiiksi, ja sai siitä hyvästä yli 2000 simoleonia. :)

Venla sai maalauksen valmiiksi... Ei mitenkään tärkeä kuva mutta tuo taulu on niin ihana - pikku-Uni... ^^

Lauri vaati paljon aikaa vanhemmiltaan, mutta Unen perään kukaan ei juuri katsonut... Hän tunsi pistävää kateutta kun veli varasti Keijon huomion aina kun Uni olisi pyytänyt apua läksyihinsä tai halunnut kertoa koulupäivästään.

Outo mies tuo Kasperin kaveri! Meni retken aikana pokkana suihkuun... o_o

Vielä oudompi mies kuitenkin oli, kun meni ja halasi Venlaa - vaikkeivat he edes tunne! o_O Ja mikä oudointa, Venla ei torjunut halausta! :O

Unikin tutustui Kasperin kauniiseen tuttavaan, ja hyvä niin tulevaisuuden kannalta... Jos Unesta tulee perijä, hänen on hyvä tuntea kaikki löytämäni varteenotettavat kumppaniehdokkaat.

Myös Laurin oli aika kasvaa lapseksi....

Hmm... En oikein vieläkään tiedä mitä mieltä olen Laurin ulkonäöstä. No, täytyy antaa ajan vielä kulua ja katsoa minkälaisia teinejä lapsista kasvaa. Alan silti kääntyä Unen puolelle koska hän on perinyt Venlan puolelta paljon hyvää ulkonäköönsä, toisin kuin veljensä joka tuntuu perineensä isänsä nenän ja kasvot ovat jotenkin... oudonmalliset. :/

Lastenhuone rempattiin Laurille huoneeksi, Uni sai vielä tyytyä nukkumaan yhdessä Jaden kanssa, mutta huone olisi tulevaisuudessa hänen...

Uni ja Lauri olivat etäisiä. He eivät juuri puhuneet toisilleen, ja Unea puhuminen ei edes tuntunut kiinnostavan... Niinpä he katsoivat suut supussa piirrettyjä. Tulisiko heistä ikinä ystäviä?

Laurikin koki ensimmäisen koulupäivänsä, mutta hän ei arvatenkaan kulkenut sinne isosiskon opastamana ja innoissaan. Lauri ei ymmärtänyt siskonsa käytöstä. Koska Uni oli niin etäinen, tuntui kuin hän olisi ollut ainoa lapsi... ilman leikkiseuraa.

Urallaan edennyt Keijo nautti runsaasta määrästä vapaapäiviä. Leikkisenä siminä hän nautti hölmöilystä lehtikasoista kuten Sini aikoinaan...

Venla yleni uransa huipulle, ja on nyt julkkiskokki! Niin ja perheen rahatilanne on jo ylittänyt 140 000 simoleonin määrän - kiitos ylennysten, suurten palkkojen, Kasperin saaman 48 000 simoleonin palkkion (vastasin kysymykseen kerrankin oikein) ja suuren Heikin jakaman perinnön johdosta.

Jade katseli tyytyväisenä tytärtään ja tämän aviomiestä... Hienoa että hekin olivat todella rakastuneita - kuten hän ja Heikki aikoinaan. Venla tulisi elämään pitkän ja onnellisen elämän.

Jade ja Uni jakoivat avioparin vanhan sängyn. Onneksi Jade sai Unen nukkumaan viereensä... Muuten parisängyssä olisi ollut kamala nukkua Heikin kuoleman jälkeen.

Tämä Keijon ilme oli pakko ikuistaa.... :'D

Eräänä yönä Kasper katseli ikkunasta ulos ja näki jotain häkellyttävää... Joku liikkui pihalla, mutta kuka...?

Yhtäkkiä Kasper näki isävainaansa hihkumassa sängyn luona! Haamu kuitenkin vaikutti melko harmittomalta koska hymyili.

Heikki kävi myös pariskunnan makuuhuoneessa, ja he vain hymyilivät nähdessään haamun! o_o Outoa porukkaa kun eivät ollenkaan pelkää...

Seuraavana aamuna miehensä kummittelusta tietämätön Jade päätti viimein soittaa töihin ja ilmoittaa jäävänsä eläkkeelle, koska hän tunsi elinvoimansa ehtyvän ja halusi viettää viimeiset elinpäivänsä kotona rakkaidensa parissa. Taksa kyllä putosi yli 1200 simoleonista vain yli 300 simoleoniin... -_-

Hän päätti parantaa suhdettaan myös Lauriin, koska oli tähän mennessä keskittynyt lähinnä Uneen... Pian he olivatkin jo ystäviä ja Jade oli erittäin tyytyväinen siitä.

Hän paransi välejään myös Kasperiin, joka ilahtui ikihyviksi. Äiti oli ollut aina häntä kohtaan jotenkin etäinen, ja isän menetettyään Kasper kaipasi joskus edes äitinsä lämmintä halausta...

Sen sijaan Venlan käytöstapoja Jade kritisoi: "Hyvänen aika! Älä toikkaroi ympäriinsä alusvaatteisillasi täällä kuin mikäkin striptease-esiintyjä, lapset voivat nähdä!" Hah, mehän sen tiedämme että Jade ei ole paras henkilö paasaamaan tästä asiasta, sillä kukakohan se muinoin kokkasi alusvaatteisillaan...? ;D

Illalla Jade meni ulos ja näki jotain hehkuvaa. Hän käveli lähemmäs ja pysähtyi kuin seinään... Siinä seisoi hänen aviomiehensä! Katseli häntä vakavin silmin. Jade jo hymyili varovaisesti, kun...

"Tiedän mitä ajattelit selkäni takana!" Heikki ilmestyi hänen eteensä ja karjaisi. Jade hyppäsi järkytyksestä ilmaan ja pelkäsi saavansa sydänkohtauksen. Kun hän avasi silmänsä, Heikki oli kadonnut kuin savuna ilmaan... Jaden valtasi pelko, ja hän juoksi pois paikalta, mutta pysähtyi sitten Heikin hautakivelle.

"Mistä sinä oikein puhuit...?" Jade kysyi ja alkoi itkeä. Miksi Heikki oli tuntunut niin vihamieliseltä? Niin kaukaiselta siitä rakastavasta miehestä joka oli jättänyt hänet äskettäin. Pystyikö hän todella tietämään nyt mitä Jade oli muinoin ajatellut? Kaikki Jaden fantasiat naapurin Theodorista, tai joskus jopa Akusta... Ahdistus valtasi Jaden mielen ja hän purskahti itkuun.

---

/Tämä jakso oli aika ahdistavaa luokkaa mutta seuraavan pitäisi olla toivon mukaan erilainen... Ei ainakaan näin paljon synkistelyä... :P/

Seuraavassa jaksossa Jaden on aika jättää perhe. Lapsetkin kasvavat teineiksi, ja astuvat perijäkilpailun kovaan maailmaan. Kiristyvätkö Unen ja Laurin välit entisestään? Entä pysyykö Kasper markkinoita tarkastelevana poikamiehenä vai panostaako hän suhteeseensa Mirkkuun? Lue seuraava osa!