Talvi oli jälleen saapunut - Venlan mielestä aivan liian nopeasti! Vastahan oli ollut kevät, mutta niin... Vanhemman arki kului nopeasti lasten kasvua seuratessa. Kylmä pohjoistuuli sai hänet hytisemään. "Parasta siirtyä sisälle etten palellu..." hän ajatteli ja päätti luovuttaa haravoinnin suhteen. Ehtisihän sen myöhemminkin.

Kaakaonkeittimelle oli taas töitä, kun talvi teki tuloaan. Tämä ei sitä paitsi vielä ollut mitään verrattuna siihen mitä keskitalvella oli luvassa! Talo oli käynyt jo vanhaksi ja seinätkin tuntuivat rapistuneen. Venla käytti mielellään poolopaitoja - ainakin ne pitäisivät hänet lämpimänä jos talon lämpöeristeet päästivät kaiken lämmön harakoille...

Samaisena iltana silmittömän rakastunut Kasper päätti kosia Mirkkua! Mirkku ei ehkä ollut täydellinen kaunotar, mutta Kasper rakasti häntä enemmän kuin ketään ja siitähän kihloissa ja avioliitossa oli kysymys. :)

Venla lähti viettämään tyttöjen iltaa Sini Purnalan kanssa. He päättivät pistäytyä Stadin mihin lie yökerhoon, jossa ei ollut edes Dj:tä kuten Venla ihmetteli. "Tämä onkin karaoke-yökerho!" Sini tirskui drinkkinsä takaa. "Voi olet jäänyt niin paljosta paitsi kun et ole ollut päivääkään sinkku, siis aikuisena." Sini sanoi leikillään, mutta Venlaa alkoi mietityttää. Toisaalta epätoivoisia treffiseuralaisia hänen ei ollut tarvinut ikinä kestää... Mutta oliko hän jäänyt jostain paitsi kun meni heti kasvettuaan naimisiin Keijon kanssa?

Kauan hän ei ehtinyt sitä kuitenkaan murehtia kun Sini jo ehdotti että he menisivät laulamaan. Venla suostui mielellään, olihan hänen luovuutensa hyvissä lukemissa... Lisäksi hän sai ajatuksensa pois äskeisestä keskustelusta.

Laulu meni hyvin ainakin Venlan osalta, mutta samaa ei voinut Sinistä sanoa... Hauskaa heillä joka tapauksessa oli, ja Venla lähti kotiinsa hyvillä mielin!

Uh... Tätä en olisi halunnut nähdä! Mustapää-porho laulamassa erittäin nuotin vierestä kotkan nenä yökerhon väreissä välkkyen... o_o

Koska lapset heräsivät ennen aikojaan johonkin, mitä en nyt muista, saivat mokomat mennä treenaamaan lihaskuntoaan! Parivaljakolla oli ihan selvästi jonkin sortin kilpailu meneillään, koska ilmeet olivat sitä luokkaa ja vauhti kova...

Onnen hetkiä rakastavaisten kesken... Kasper nautti jokaisesta sekunnista Mirkun kanssa, ja ei voinut olla pohtimatta, että miksei hän vaikka viettäisi joka sekuntia kultansa kanssa...? Mitäpä jos he muuttaisivat omaan asuntoon?

Apua! Ottipa miekkonen riskin kun ryhtyi tietokonettaan korjaamaan... Mutta viiden mekaanikkapisteensä ansiosta sähköiskulta vältyttiin ja hommakin hoitui "salaman nopeasti".

Eräänä hyisenä iltapäivänä Jade pysähtyi kuin seinään ja hänet valtasi todella outo olo. Hän ei tuntenut kipua, mutta tuntui kuin jokin olisi nykäissyt hänen sisuksiaan. Venla katseli tietämättömänä äitiään kun tämä valmistautui kohtaamaan kuoleman...

Niinpä Viikatemies saapui hakemaan häntä ja Venla parkui taustalla... Jade näytti murtuneelta... Hän olisi halunnut elää pidempään ja yltää vielä kerran platinamielialaan muttei ehtinyt... Ikävä tulee tätä rakasta kantaäitiä... :(

Venla vain seisoi järkyttyneenä aloillaan kun hänen äitinsä katosi kuin tuhka tuuleen jättäen jälkeensä vain tuhkauurnan. Lapset itkivät hysteerisesti ja Kasper poistui paikalta. Nyt Jadekin oli poissa.

Venla tunsi kuitenkin suurinta tuskaa... Äiti oli merkinnyt hänelle hyvin paljon, ja nyt hän tunsi olonsa hyvin yksinäiseksi. Mutta hän pyyhki kyyneleensä kun muisti että hänellä sentään oli joku rinnallaan; Keijo. Toisin oli Sini-siskon laita, joka saisi taas kuulla järkyttäviä uutisia ja joutuisi selviämään niistä yksin.

Onneksi Jaden kuolema ei ollut kuulunut Unen pelkoihin, sillä tuolloin hänen lapsuutensakin olisi ollut ahdistava tapaus... Parin päivän päästä isoäidin kuolemasta Uni oli jo selvinnyt muun perheen ohella pahimman surun yli ja odotti jo innolla kasvua...

...tällaiseksi teiniksi! Ihanan persoonalliset kasvot, oevoi! Tytön tavoitteeksi arpoutui suosio, ja elämäntavoitteeksi tuli jornalismiuran huippu - kuten enollaan. ;) Olen unohtanut mainita että hän sai jopa yhden mukavuuspisteen lisää Jaden sitkeällä kannustuksella aikoinaan... x)

Venlalla oli hänelle yllätys, ja Uni oli yhtä hymyä... Kerrankin hän sai huomiota osakseen pikkuveljen sijaan!

Uni riemastui kun lukitun oven takan oli suloinen kissanpentu - ja vain hänelle! Venla oli hankkinut sen salaa Unelle syntymäpäivälahjaksi. Hän ajatteli että näin oli parempi kaiken tapahtuneen jälkeen. Ensinnäkin Unen taaperovaihe oli onneton Heikin kuoleman takia, ja nyt hän koki kovia vielä menettäessään isoäitinsä Jaden. Suloinen karvaturri piristäisi taatusti hänen mieltään!

Uni ei kuitenkaan pitäytynyt naapurintyttö-lookissa vaan muutti ulkonäköään paljon paremmaksi, ainakin minun mielestäni... Punaiset vaaralliset huulet tekivät hänestä entistä eksoottisemman näköisen!

Jaden ja Heikin vanha makuuhuone remontoitiin Unen makuun sopivammaksi... Ja hän näytti pitävän kovasti punaisesta ja mustasta (heh heh tuo peitto on tsh-kuosi! x) en kylläkään ole ladannut sitä vain siksi että pidän tsh:sta, se on vaan kivannäköinen :))

Uni hommasi töitä toimitusuralta ja tutustui naapurin tyttöön, en millään muista nimeä... Kasper sen sijaan tervehti tulisesti kihlattuaan!

Illalla (ennen tätä kuvaa...) Kasper ja Mirkku keskustelivat tulevaisuudestaan. "Olisi hienoa jos saisimme asua yhdessä, mutta täällä se ei ole mahdollista..." Mirkku huokaisi. Kasper katseli hänen synkeää ilmettään ja sanoi salamyhkäisesti: "Sitten on vain yksi ratkaisu..."

Yön aikana oli satanut hirmuisesti lunta, mistä perheen ainoa lapsi, Lauri, oli innoissaan toisin kuin muut. Unen reaktio teininä oli arvatenkin "Yök!" ja Venlan ja Keijon luokkaa: "Taasko?!"

Heti aamulla Kasper tuli ja pysäytti Venlan, otti henkeä ja sitten töksäytti: "Minä ja Mirkku muutamme yhteen, koska haluamme mennä naimisiin. En näe mitään syytä asua enää kattonne alla, kun olen löytänyt naisen jota rakastan ja jonka kanssa haluan jakaa elämäni. Kuten tiedät täällä se ei onnistu. Ja jotta vältymme hirveältä hyvästely-kaiholta, läden jo tänä aamuna." Venla tuijotti häntä suu avoinna, mutta nyökkäsi sitten. "Tee miten tahdot, kuhan olet onnellinen." hän sanoi ja halasi veljeään.

Niinpä Kasper jätti hyvästit talolle jossa oli asunut koko elämänsä. Se ei häntä harmittanut, mutta hänen kanssaeläjiään kyllä.... Kasper oli aina ollut kaikkien mieleen värikkään ja iloisen persoonansa tähden.

Niin hän asteli lumihangessa kohti uutta alkua! Hän oli innoissaan tästä kaikesta; oma talo, oma vaimo ja perhe ja itsenäisyys! Kuinka hyvältä kaikki tuntuikaan!

Tällaisen kodikkaan hökkelin Kasper osti 20 000 simoleonillaan. Hän soitti heti miten Mirkulle ja...

he menivät hetimiten naimisiin! Mitä sitä turhia enää odottelemaan?

Mirkku uudisti hieman ulkonäköään, mutta tarkemmin ajatellen vanha hiusmalli sopi hänelle paremmin... Noh, eipä tuolla hirveästi väliä. :P

Joku ihmeen Martti katseli sillä silmällä Unta, joka olisi tietysti somistanut hänen käsivarttaan varsin hyvin... Olihan tyttö samanhenkinen, jollain tapaa... ja nätti! Mutta Martin harmiksi Unea ei olisi voinut vähempää kiinnostaa...

"En mä tollasen lättänenän kanssa lähde ulos... Pakko täällä korvessa on joku sopivampi tyyppikin olla." Uni mietti mielessään ja tunsi kylmiä väristyksiä selkäpiissään kun Martti tuijotti häntä (hyi tulee tästä mieleen yksi muinoinen hirveä ihailijani joka oli ihan samanlainen kyttääjä ja se oli kamalaa... :'D).

Martti päätti vielä yrittää onneaan käytyään uimassa ja kuvitteli kai vatsalihastensa tepsivän... "Hei come oon! Me oltaisiin hieno pari ja sä olet mieletön!" Uni vain lähinnä tunsi olonsa tukalaksi ja tuijotteli kynsinauhojaan. Martti ymmärsi viimein viestin ja suuttui: "No ei sitten, mutta omapahan on menetyksesi!" Ehkei kuitenkaan... x]

"Argh mikä idiootti..." Uni saarnasi ja lähti omaan huoneeseensa miettimään milloin hän pääsisi livahtamaan kaupungille ja katsomaan onko siellä todella parempaa tarjontaa.

Seuraavana aamuna Venla otti puheeksi asian jota hän oli itsekseen pohtinut jo jonkin aikaa: "Kuules... Olen miettinyt tätä ainaista talvea, ja totta puhuen olen kurkkuani myöten täynnä sitä! Heti kun talvi laantuu, kohta alkaa koko myräkkä uudelleen. Minusta meidän olisi parasta muuttaa... Stadissa vuodenajat sentään vaithelevat." Keijo oli hieman häkeltynyt, mutta tajusi sitten että Venla oli oikeassa. Hänkin oli kyllästynyt jatkuvaan pakkaseen ja lumisateeseen. Niinpä he päättivät muuttaa, mutta asiasta pitäisi kertoa lapsillekin...

Ensimmäisenä uutisen kuuli Uni, joka saapui koulusta kotiin: "Me muutamme Uni, jo tänään! Olemme Venlan kanssa tulleet siihen tulokseen että Leutolaakso saa jäädä ainakin meidän osaltamme. Stadi on paljon mielyttävämpi paikka asua." Uni oli järkyttynyt näin yllättävästä uutisesta mutta toisaalta mielissään... Ehkä hän saisi Marttia fiksumpia tuttavia sieltä...

Venla oli mielissään; hän haaveili jo sisustamisesta ja kodikkaasta mutta hienosta talosta. Sen ei tarvisi olla iso, kuhan tilaa olisi riittävästi. Tontinkaan ei tarvisi olla hehtaariluokkaa kuten tämä!

Uni tapasi kuin tapasikin komean teinipojan, joka oli Venlan vanha tuttu, mutta poika ei piitannut Unesta lainkaan. "Et ole tyyppiäni, sori..." poika vain sanoi töykeästi. Uni ei kylläkään tiennyt että poika oli aikoinaan ollut ihastunut hänen ÄITIINSÄ.

"Siellä Stadissa saa luvan olla mukavampia ja komeampia jätkiä..." Uni mutisi isälleen joka hymyili tyttönsä poikaystäväkuumeelle... "Ihan kuin minä nuorena... paitsi että jahtasin tyttöjä." Keijo muisteli teini-iän sekoiluaan.

Kun nuorimmainen juoksi kotiin kympin todistus kätösissään, hän ei vielä tiennyt mitä oli tekeillä.

Kun Keijo tuuletti poikansa menestykselle (Lauri on Keijon lellikki), Uni vain sulki silmänsä hilliten hermostuneisuutensa. Tuota ilon virttä hän sai jatkuvasti kuunnella kun hänen koulumenestykselleen vain viitattiin kintaalla ja käskettiin panostaa myös uraan.

Pöydässä Keijo kertoi uutisen myös Laurille ja tämä oli ihmeissään: "Miksi?" Keijo nielaisi suunsa tyhjäksi ja sanoi: "Olemme vain tulleet äidin kanssa siihen tulokseen, meidän ei enää kannata asua täällä. Talvi on liikaa meidän kaikkien terveydelle ja mieli kaipaa vaihtelua. Mutta menkää nyt molemmat keräämään tärkeät tarvaranne, muutamme pian!"

Ja tässä näemme heidän uuden talonsa Stadissa! Talosta ei tullut aivan toivotunlainen ja pihalla on liian vähän tilaa... :P Mutta tässä vielä lisää kuvia, en jaksa selostaa tarkemmin koska kello on jo paljon ja kiire painaa:

Eteinen

Keittiö ja ruokasali

Olohuone

Venlan ja Keijon makuuhuone

Unen huone

Laurin huone

Kylpyhuone (niitä on kyllä kaksi) x]

Venla ja Keijo olivat tyytyväisiä ratkaisuunsa... He pääsivät saamaan maistiasia Stadin kesästä, kun se veteli viimeisiään ja vaihtui sitten seuraavana päivänä syksyyn. Pihalla jököttävä lemmenlillutin oli todella heidän mieleensä...

Venla järjesti juhlat, tuparit, uuden talon kunniaksi. Paikalle riensivät mm. Sini (Jokinen) ja Venlan kanssa ystävystynyt varas jonka nimeä en muista... Meno ylsi hyviin tunnelmiin muttei kuitenkaan ihan "Tunnelma katossa" asti.

Juuri kun bileet päättyivät, poliisi porhalsi pihaan ja tuli saarnaamaan että bileet loppuvat liiallisen metelin takia... Noh, onneksi bileet ehtivät päättyä ennen keskeytystä... :]

Perheen valokuvauskone tuotti monille iloa, varsinkin Keijolle ja Venlalle jotka räpsivät monet kuvasarjat yhdessä...

Eräänä iltana Venla teki myöhään makeisia kun kuuli yhtäkkiä outoa ääntä... Ja hän sai sätkyn kun yhtäkkiä Jade loikkasi hänen eteensä irvistys naamallaan! Venla oli niin säikky että ryntäsi äkkiä Keijon luokse makuuhuoneen turviin...

Jade teki kiusaa kokoajan... Hän herätti uinuvan Unen joka arvatenkin hyppäsi ylös niskavillat pystyssä. Pahuksen isoäiti-vainaa kun tuolla tavalla lapsenlapsiaan säikyttelee! :S

Myös Lauri heräsi kamalaan tunteeseen kun Jaden kylmä kalmankosketus lävisti hänet keskellä yötä! Isoäitihän seisoi hän vuoteessaan! Lauri oli niin peloissaan että meinasi juosta vanhempiensa luokse mutta tyytyi lopulta nukkumaan valot päällä...

Pian Venla jo unohti traumaattiset kokemuksensa kun Keijo piti häntä kainalonsa turvassa... Toivottavasti Jade TAI Heikki ei ottaisi tavakseen kummitella joka yö.

Seuraavana päivänä pariskunta vietti laatuaikaa kahden kun lapset olivat koulussa. Lounasta poreammeessa lillumisen jälkeen... Voisiko täydellisempää päivänaloitusta olla?

Venlan oli kuitenkin aika lähteä töihin ja Keijo jäi yksikseen kotiin. Mutta kenelle hän soittikaan tarttuessaan luuriin...?

VIIMEIN, tuntuu että olen odottanut tätä ikuisuuden...

Ja tässä näemme teini-Laurin, mammonatavoitteinen nuori mies ja elämäntavoitteenaan lakiuran huippu. Uni ei näytä kovin riemastuneelta taustalla...

Tässä Lauri vielä muodonmuutoksen jälkeen... Täytyy myötää että repesin nähdessäni hänet ensi kertaa ponihännässä... :'D En tiedä, nuo kasvonpiirteet kai... Laurilla on jotenkin apinamainen suu, tippuva nenä ja luihut posket, hmmm.... Kyllä Unessa on geenejensä puolesta enemmän perijäainesta.

---

Nyt voit kuitenkin kertoa minulle...

... haluatko että sievästä ja pippurisesta Unesta, tuosta luovasta ja persoonallisesta kaunottaresta, tulee perijä?

... vaiko kunnianhimoisesta, menestykseekkäästä "kaikkien kaveri"-Laurista, jolta löytyy älliä ja nenää... No ei saa olla näin julma... :'D Onhan Laurikin ihan kiva tyyppi mutta ulkonäöstä en liiemmin pidä. Mutta jos sinä pidät hänestä enemmän niin kerro! Kommentteja!

---

/Pahoittelen muuten viimeisten kuvien hämäryyttä... :/ Täytyypä lisätä taloon valaistusta.... Ja jos on kirjoitusvirheitä niin korjaan myöhemmin, tänä iltana en ehdi!/

Seuraavassa osassa selviää, kenelle Keijo mahtaakaan soitella pitkin päivää...? Heikentyvätkö Unen ja Laurin välit entisestään, ja kummasta kasvaa seuraavan sukupolven jatkaja? Perijäkisa kiihtyy, ja nyt on mahdollisuutesi vaikuttaa!

/Jatkosta en osaa sanoa, mutta veikkaisin että syysloman puolelle menee... Tämän jakson kirjoittamiseen ja kuvien laittamiseen & latailuun upposi kaksi ja puoli tuntia joten mehut on aika lopussa nyt ja pelaamiseen ei löydy aikaa viikolla, mutta ilmoitus tulee taas suomi24.seen kun seuraava jakso on valmis. :)/