Päätin nyt ottaa itseäni vähän niskasta kiinni ja saada aikaan edes yhden jakson kesän aikana. Tiedän, että legacy ei ole jatkunut pitkään aikaan, ja enpä tiedä seuraako tätä enää edes kovin moni. Mutta eipä voi mitään, en ole halunnut väkipakolla pakottaa itseäni tekemään tätä. Nyt kuitenkin sain pitkästä aikaa vähän inspiraatiota pelata Jokisen perheessä ja päätin jatkaa samaan syssyyn tarinaakin. Olen jo yhdeksännessä sukupolvessa, mitä en olisi ikinä uskonut, joten en halua luovuttaa enää tässä vaiheessa. Olen suunnitellut tekeväni tämän jakson jälkeen vielä yhden osan, jossa valitaan perijä, ja sitten vielä yhden osan, jossa syntyy kymmenennen sukupolven ensimmäinen jäsen - joka jääkööt suvun viimeiseksi jäseneksi. Luultavasti teen vielä joskus myös extrat niistä ei-perijöistä, joista en ole vielä tehnyt.

Mutta nyt asiaan. :)

---

Anssin kasvettua vanhemmilla oli kädet täynnä töitä opettaessaan hänelle taitoja. Anssi oli iloinen lapsi, mutta välillä jokseenkin ilkikurinen, kun ei ollut mukavuuspisteitä juurikaan kontolleen saanut. Silti kaikki perheessä jumaloivat tätä esikoista.

 Pian näytti siltä, että Anssi saisi pian pikkuveljen tai -siskon, koska Aamu sai huomata olevansa toistamiseen raskaana. Aamu ilahtui, koska ei halunnut vain yhtä lasta. Mutta kaikkein eniten innostuivat isovanhemmat, varsinkin Neea.

 Uuden vauvan tulo ei kuitenkaan vähentänyt Neean ja Mikan kiintymystä Anssiin. He rakastivat tätä pikku poikaa niin paljon! Neeasta ja Mikasta oli suuri apu Aamulle ja Daavidille, jotka yrittivät edelleen kiivetä urallaan ylöspäin. Aamu oli jo hyvissä asemissa ravintolaurallaan, mutta Daavidilla oli vielä paljon uurastusta edessään ison palkkapussin eteen.

 Raskauden eteneminen sai Aamun jännittyneeksi. Mahtaisiko tuleva lapsi olla poika vai tyttö? Samalla Aamu odotti töihin palaamista. Hän toki nautti äitiydestä ja ajasta, jonka oli saanut viettää Anssin kanssa kotona, mutta kotiäidin rooli ei silti hänelle sopinut. Ura oli hänelle liian tärkeä.

 Kohta synnytyksen aika saapuikin, ja Daavid hyppi ilmaan järkytyksestä. :D

 Ja kohta maailmaan saapui toinen poika, tismalleen saman näköinen kuin veljensä. Poika sai nimen Aleksi. :)

 Onko mitään ihanampaa kuin kaksi yhtä aikaa kurkkusuorana rääkyvää lasta...? :D

 Mika oli ehtinyt tehdä elämänsä aikana paljon... Hän oli saavuttanut elämäntavoiteensa tiedeuralla, ollut onnellisissa naimisissa pitkään, saanut kaksi kaunista ja menestyvää tytärtä, nyt lapsenlapsia ja vieläpä kerännyt kaikki taitopisteensä täyteen. Joskus Mika oli suorastaan turhautunut, kun ei tiennyt mitä elämällään enää tekisi. Hän oli jo saavuttanut niin paljon! Mutta samalla hän oli todella onnellinen, ja heräsi aina aamuisin hymy huulillaan. Ennen kaikkea hänet teki onnelliseksi tämä perhe - nyt kun hän oli saavuttanut jo elämässään niin paljon, saattoi hän yhä auttaa Aamua ja Daavidia ja osallistua lapsenlastensa elämään.

 Anssi oli touhukas lapsi, mutta harmi kyllä vanhemmat eivät kovin usein ehtineet puuhastella hänen kanssaan työkiireiden takia, ja uusi vauva vaati myös paljon aikaa. Onneksi isovanhemmilla riitti enemmän aikaa, mutta Anssi tuntui silti kaipaavan ikäistään leikkiseuraa. Pikkuveljestä ei vielä harmi kyllä taitanut olla leikkikaveriksi.

 Aamu on mielestäni yksi suvun viehättävimmistä sim-naisista. :) Ensinnäkin hänen erikoiset piirteensä tekevät hänestä kiinnostavan näköisen, ja hänessä on "sitä jotain". :D

 Mikalla oli paljon, tai siis PALJON ystäviä ympäri kaupunkia, ja siksi hän oli puhelimen päässä jatkuvasti. Ystävyyssuhteita piti pitää yllä, ja Mikalle ihmissuhteet olivat aina olleet tärkeimmistäkin tärkeimpiä. Perheen jälkeen tärkein asia elämässä oli hänen mielestään ystävät.

 Aamu huomasi kärsivänsä jälleen aamupahoinvoinnista, mutta tällä kertaa hän ei ollutkaan enää niin iloinen. Tämä oli jo kolmas raskaus hyvin lähellä edellisistä, ja tuntui ettei hän ikinä päässyt kiinni uraansa, kun hän aina joutui jäämään äitiyslomille. Samalla hänestä tuntui, että elämä oli pelkkää ruoanlaittoa - oli hän sitten töissä tai kotona - , lastenhoitoa ja kakkavaippojen vaihtamista. Romantiikka hänen ja Daavidin välillä oli väljähtynyt, koska heillä oli täysin erilaiset työajat, ja vapaa-aika kului aina lastenhoitoon ja muihin askareisiin. Välillä Aamu pohti, miten ihmeessä he olisivat pärjänneet ilman Mikan ja Neean apua. Miten ihmeessä ne pärjäsivät, joilla ei ollut apua?

 Neea oli huomannut Aamun väsymyksen, ja ehdotti, että hän ja Mika pitäisivät enemmän Anssia ja Aleksia silmällä, jotta Aamu saisi levätä enemmän. Raskaus kun oli raskasta aikaa, ja Aamu oli väsynyt myös henkisellä tasolla. Aamu kiitti syvästi äitiään ja mietti mielessään, että hänellä täytyi olla maailman paras äiti.

 Myös Daavid oli huomannut, että hänen ja Aamun välit olivat hieman viilenneet. Daavid syytti paljon tästä itseään, koska hän keskittyi niin intohimoisesti uraansa, että unohti usein miten tärkeää olisi viettää aikaa lasten ja vaimon kanssa. Hän käytti niin paljon aikaa taitojen kehittämiseen saadakseen ylennyksiä, että ei hän muuta päivisin ehtinyt tehdäkään. Välillä Daavidin päässä kummitteli, oliko Aamu varmasti uskollinen hänelle. Daavid tiesi Aamun romantiikka-taipumuksista (Aamun toinen tavoite on romantiikka), ja aviomiehen välinpitämättömyys oli varmasti vaarallinen kasvualusta rakkaudenjanolle...

 Neean ja Mikan liitto oli ollut kaikin puolin tasapainoinen ja onnellinen. Hekään eivät ehkä olleet enää niin intohimoisesti rakastuneita, mutta heidän välillään oli silti vankka side ja syvä luottamus. He olivat kokeneet hienon elämän yhdessä, ja halusivat myös vanhentua yhdessä. Ja siihen ei ollutkaan enää pitkä aika... Ei laisinkaan.

Näet illalla oli Mikan, Neean, Anssin ja Aleksin syntymäpäivä! Eipä ole tainnut ennen neljää synttärisankaria tässä suvussa sentään olla.

 Neea ei saanut kakkua, koska tasoja oli liian vähän, joten hän kasvoi muuten - aika epäreilua... :D

 Aleksista tuli aika samannäköinen kuin veljestään, mutta kasvot ovat ehkä hitusen pyöreämmät. Luonteeltaan Aleksi puolestaan on tismalleen samanlainen kuin veljensä jokaista luonnepistettä myöten. Skorpioni siis.

 Mikasta kasvoi symppis ja herttainen vanhus. Minusta oli niin ihanaa kun hän kulki tuolla tavalla lukien kirjaa, että näpsäsin siitä kuvan. :)

 Neeastakaan ei tullut yhtään hassumpi, oikeastaan hän näyttää vieläkin todella kauniilta. :)

 Anssista kasvoi oikein soma poika, jossa on selkeästi sekä äitinsä että isänsä piirteitä. :)

 Arki jatkui tavalliseen tapaan, vaikka isovanhemmat vanhenivat. Neea ja Mika auttoivat yhä kykynsä mukaan ja heidän apunsa todella tuli tarpeeseen, koska nyt piti Aleksille opettaa uudet taidot.

 Vielä vanhuksenakin Mika säilytti ihanan elämäniloisen asenteensa. Hän ei antanut vanhuuden painaa itseään alakuloiseksi, vaan jatkoi elämää kuin mikään ei olisi muuttunut. Mika on kieltämättä yksi tämän suvun hienoimmista simeistä, ja hänen isänsä Tuomas toinen mahtava tapaus. Ei ole omena kauas puusta pudonnut! :)

 Vuodenajat vaihtuivat kovaa vauhtia, ja tällä kertaa oli vuorossa talvi. Pitkään näytti siltä, että talvi olisi lumeton, mutta sitten lunta alkoikin pyryttää oikein urakalla!

 Raskauden edetessä Aamulla oli jälleen aikaa jäädä kotiin viettämään aikaa lasten kanssa. Tällä kertaa opetusvuorossa olikin Aleksi.

 Ilme on aika yllättynyt siihen nähden, että raskaus on ollut tiedossa jo pitkään... :D Vai ihmetteleekö Aamu jumppaavaa Mikaa...? :D

 Anssi tuntui olevan Aamulle todella rakas, ainakin sen perusteella, millä rakkaudella hän kohteli esikoistaan ja kuinka paljon hän touhusi poikansa kanssa. Kyllä ovat nämä lapset saaneet hyvät vanhemmat ja isovanhemmat. :)

 Aamu halusi tietysti kaikkien lasten pärjäävän koulussa, joten Anssi joutui heti kouluun mentyään tukiopeukseen. Mutta sehän ei Anssia haitannut - läksyt valmistuivat helpommin ja nopeammin kun äiti oli auttamassa.

 Anssi vaikuttikin fiksulta lapselta, mutta tämä kuva sai minut vähän hämmentymään... Mitä Anssi oikein tuolta leikkihevoselta tutkii...? : DD

 Perheellä oli tapana syödä yhdessä aamupalaa, ja puhua tulevasta päivästä. Daavid kertoi tulevasta työpäivästään ja siitä kuinka hän unelmoi saavansa vielä joskus sukellustehtäviä töissään. Koko perhe rakastikin Daavidin kertomuksia, koska Daavidin työ oli niin jännittävää, välillä suoraan kuin seikkailuelokuvista!

 Viimeinkin raskaus päättyi synnytykseen ja koko perhe panikoi ympärillä...

 Ja kolmas lapsi, tyttö! Hänelläkin on punaiset hiukset ja tummansiniset silmät, sekä isänsä iho. Tyttö sai nimen Henna. :)

 Hennan syntymän jälkeen Aamu ja Daavid keskustelivat siitä, oliko kolme lasta heille tarpeeksi. Aamu oli muitta mutkitta sitä mieltä, eikä Daavidkaan osoittanut erimielisyyttä. Kolme lasta olivat jo ihan tarpeeksi heidän kiireisessä elämässään. Aamu oli helpottunut nyt kun asiasta oli sovittu. Nyt hän pysyi timmissä kunnossakin ja saattoi taas käyttää rakastamiaan mekkoja ilman ratkeamisvaaraa. :D

 Anssi sai viimeinkin leikkiseuraa, kun Aleksikin innostui piirtämisestä ja palikoista. Eipä pikkuveli mikään kovin hyvä leikkikaveri ollut, kun sotki aina palikat levälleen ja tuhrasi paperit liiduilla ilman sen kummempia ideoita, mutta Anssi nautti siitä, että hänellä oli seuraa, ja puheli veljelleen kaikenlaista heidän leikkiessään. Jotain kovin hellyyttävää tuossa touhussa oli... :)

 Ja syntymäpäivien aika! Tällä kertaa vuorossa Henna ja Aleksi! Vieraina näemmä likaisia tuttipulloja - jee. : DD

 Aleksista varttui myös oikein söpö poika, hyvin saman näköinen kuin veljensä, ehkä pienillä eroavaisuuksilla.

 Ja voi mikä söpötys Hennasta kasvoi! Jälleen täysin samanlainen luonne kuin veljillään. :D

---

Noin, jakso tehty. Huh, kirjoitin sen nopeasti... :D Mutta kertokaa mielipidettä! 

Uuden jakson peliosuus on alkutekijöissä, mutta jos vaan jaksan, ehdin ja kykenen yritän saada edes peliosuuden valmiiksi koulun alkuun (24.8.) mennessä. MINÄHÄN TEEN TÄMÄN TARINAN LOPPUUN, JUMPE! :D